Palapelin palat paikoilleen : maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumiskoulutuksesta ja ehdotuksia sen kehittämiseksi

Abstract

Palapelin palat paikoilleen –tutkimuksessa Suomeen muuttaneet maahanmuuttajat kertovat kokemuksistaan kotoutumiskoulutuksesta ja sen kehittämistarpeista. Työssä selvitetään millaista pääomaa kotoutumiskoulutus tarjoaa maahanmuuttajille. Työssä kysytään, onko kotoutumiskoulutuksen antama pääoma laadultaan sellaista, että se auttaa maahanmuuttajia saavuttamaan omat henkilökohtaiset tavoitteensa. Tutkimuksessa kysytään myös, ovatko maahanmuuttajat kokeneet, että koulutus ja ohjaus antavat heille mahdollisuuden rakentaa yhdenvertaisia ja dialogisia suhteita suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä. Työssä on seurattu työhallinnon tietojärjestelmän (URA) avulla 33 muuttajan koulutusja työllistymispolkua noin viiden vuoden ajan. Tutkimuksen pääaineisto on 11 maahanmuuttajan haastattelut, joissa he kertovat mielipiteitään kotoutumiskoulutuksen laadusta, rakenteesta, ohjauksesta ja kehittämistarpeista. Johtopäätökset on jaettu kahteen osaan, joissa toisessa vastataan tutkimuskysymyksiin teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen aineiston pohjalta ja toiseen osaan on kerätty maahanmuuttajien ehdotukset käytännön työn ja kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi. Maahanmuuttajat ovat saaneet suuren määrän suomen kielen koulutusta kuluneen viiden vuoden aikana eli heidän inhimillisen pääomansa kehittämiseen on panostettu. Kuitenkin tutkimusryhmästä vain kolmasosa on saanut huhtikuuhun 2007 mennessä työpaikan. Toinen kolmasosa on vailla mitään opiskelu- tai työpaikkaa. Kotoutumiskoulutus ei ole pystynyt antamaan maahanmuuttajille laadullisesti sellaista pääomaa, jolla olisi ollut vaihtoarvoa suomalaisilla työmarkkinoilla. Maahanmuuttajien tärkein tavoite on työn saaminen uudessa kotimaassa, mutta he kokevat, että he eivät ole saaneet vastakaikua pyrkimyksilleen. Heille ei tarjoudu mahdollisuutta maksaa takaisin työllään niitä palveluja ja koulutusta, jotka he ovat Suomessa saaneet. Maahanmuuttajien ohjaus on hajanaista ja kotoutumissuunnitelmista he eivät kokeneet saaneensa mitään käytännön apua. Maahanmuuttajat ehdottavat, että kotoutumiskoulutus muokattaisiin enemmän toiminnalliseksi, siihen liitettäisiin alusta alkaen tiivis työelämäyhteistyö ja se perustuisi vahvaan alkuun eli hyvin opittuihin perusasioihin. Maahanmuuttajien näkemys koulutuksesta on tiivistetty Olgan kotoutumiskoulutusmalliin, mihin on kerätty hyvän koulutuksen piirteet. Koulutukseen tulisi saada mukaan ammatillinen säie alusta alkaen, jolloin aikaisemman osaamisen hyödyntäminen ja ammattitaidon täydentäminen jäsentäisi koko koulutusprosessia.