Huonosti käyttäytyvät työtoverini? : 101 kertomusta epäasiallisen käytöksen ja kiusatuksi joutumisen kokemuksista suomalaisilla työpaikoilla

Abstract

Tutkimukseni kohteena on epäasiallisen työpaikkakäyttäytymisen ja työpaikkakiusaamisen ilmiö. Lähestyn aihetta kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin, aineistonani Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta löytyvä laadullinen tutkimusaineisto: FSD2607 Tarinat pelosta ja pelottelusta työelämässä. Käytetty tutkimusaineisto sisältää 101 yksilöiden omin sanoin kertomaa tarinaa heidän kokemistaan epäasiallisuuksista työpaikoilla.

Kiinnostukseni tässä opinnäytetyössä on kohdistunut, paitsi selvittämään, minkälaisesta ilmiöstä epäasiallisessa työpaikkakäyttäytymisessä ja työpaikkakiusaamisessa oikein on kyse, nimenomaan yksilöiden kokemuksilleen antamiin merkityksiin. Millaiset asiat tutkimusaineiston kirjoittajat nostavat tarinoissaan merkitsemään työpaikalle soveltumatonta käyttäytymistä? Ja millaisia seuraamuksia he kokemuksilleen raportoivat? Aineiston käsittelyssä hyödynnän tutkimusmenetelmien triangulaatiota eli yhdistelen useampaa laadullisen tutkimusmenetelmän piiriin laskettavaa tapaa käsitellä aineistoa.

Ilmiön tutkimukseen liittyy monenlaisia erityispiirteitä, mitkä tekevät siitä haastavan tutkimuskohteen lähtien aina siitä, ettei yhtenäistä, virallista termistöä ole olemassa, vaan synonyymeinä käytetään monia samankaltaisia termejä. Vaikka lait ja organisaatioiden omat normistot asettavat jonkinlaisia rajoja, kuinka työpaikalla ollaan ja käyttäydytään, viimekädessä yksilö itse kuitenkin vetää rajan sille, mikä hänestä ylittää epäasiallisen käytöksen rajat.

Lähestyin ilmiötä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta käsin. Vuorovaikutuksen toimivuus ei ole työpaikoilla mitenkään itsestään selvää. Työpaikoilla ihminen viettää suuren osan ajastaan sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa, mutta ei useinkaan itse pääse valitsemaan kenen kanssa työskentelee samalla tavoin kuin vapaa-ajalla voi itse valita kenen kanssa on tekemisissä. Kanssakäyminen on vastavuoroista toimintaa, eikä se toimi, jos toinen jatkuvasti toiminnallaan saa toisen tuntemaan olonsa huonoksi, loukatuksi, häväistyksi tai nöyryytetyksi, kuten aineiston kirjoittajien teksteistä heijastui. Jos toinen osapuoli jatkuvasti käyttäytyy epäkunnioittavasti toista kohtaan, toimivan kanssakäymisen peruspilarit eli osapuolten toisiinsa kohdistaman arvonannon elementit puuttuvat. Epäasiallisuuksien kärjistyessä, toistuessa ja jatkuessa alkavat aineiston perusteella oireilla niin yksilöt kuin kyseiset organisaatiotkin.