Toimeentulotukea, diakoniaa ja ruoka-apua : viimesijainen vastuu ihmisarvoisen elämän turvaamisesta suomalaisessa hyvinvointivaltiossa
Authors
Date
2011Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Tutkielman keskeisenä tarkastelun kohteena on vastuu köyhistä ja köyhyyden ratkaisusta
Suomessa, pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Köyhyysilmiötä lähestytään ruoka-avun
kautta ja sitä esimerkkinä käyttäen. Tutkielman tarkoitus on pohtia, onko ruoka-apu hyvä
tapa auttaa köyhiä hyvinvointivaltiossa ja kuinka hyödyllistä ruoka avunsaajilleen on.
1990-luvun laman myötä perustetut, protestiksi tarkoitetut ruokapankit ovat eri muodoissaan
vakiintuneet osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tutkielman yksi tarkoitus on pohtia
sitä, miksi näin on käynyt ja miksi ruoka-apua tarvitaan edelleen.
Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty Jyväskylän luterilaisen seurakunnan
diakoniatyön asiakkaille suunnatulla kyselyllä syksyn 2010 aikana. Tutkimuksen analyysimenetelmänä
on käytetty pienelle aineistolle sopivia parametrittomia menetelmiä.
Suurimmaksi osaksi aineiston analyysi on kuitenkin kuvailevan tason analyysia.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että asiakkaat arvelivat hyötyvänsä ruoka-avusta siitäkin
huolimatta, että moni oli heittänyt päiväysvanhaa ruokaa roskiin tai antanut itselleen sopimatonta
ruokaa muille. Saadun ruuan laadulla ja hyödyllisyydellä oli yhteys asiakkaan
kokemukseen avun hakemisen nöyryyttävyydestä. Vastaajista iso osa ei ollut toimeentulotuen
saajia. Tukea saamattomista suurin osa oli eläkkeellä kun taas työttömät olivat pitkäaikaisia
toimeentulotuen saajia. Harkinnanvaraista toimeentulotukea oli haettu vähän ja
vastaajat kokivatkin, että sitä on vaikea saada. Puolet arveli, että sosiaalityöntekijä on vaikeasti
tavoittavissa. Diakoniatyöhön vastaajat olivat tyytyväisiä. Vain taloudellisen avustamisen
muotoja tarvittaisiin enemmän. Diakoniatyöntekijöiden kannattaisikin kiinnittää
huomiota asiakkaidensa toimeentulotuen saamiseen ja avustaa sen hakemisessa sekä yhdessä
asiakkaan kanssa valittaa väärästä päätöksestä.
Tutkielma antaa viitteitä siitä, että vastuu köyhyyden ratkaisusta ja huoli köyhistä on siirtynyt
jossain määrin uudestaan kirkolle ja yksilöille itselleen. Kun vastuu ihmisarvoisen
elämän turvaamisesta liukuu virallisilta toimijoilta epävirallisille ja puolivirallisille toimijoille,
apu tulee sattumanvaraiseksi ja leimaavaksi.
...
Alternative title
Viimesijainen vastuu ihmisarvoisen elämän turvaamisesta suomalaisessa hyvinvointivaltiossaMetadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29116]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Suhtautuminen köyhyyteen Suomessa 1800-luvulta 2000-luvulle
Leukumaa-Autto, Saila (2020)Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka ihmiset ovat suhtautuneet köyhyyteen ja köyhien auttamiseen 1800-luvulta 2010-luvulle. Tutkimuksessa vertailen ihmisten suhtautumista köyhyyteen eri aikakausina ja myös aikakausien ... -
Vanhushoivatyötä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa
Korpela, Simo (2020)Viime vuosien aikana vanhushoivan haasteet ovat olleet julkisen keskustelun keskiössä: huolta on herättänyt niin hoivan laatu kuin työntekijöiden jaksaminen. Vanhushoivan ongelmat ovat kytköksissä käytettävissä oleviin ... -
Leipää ja sirkusta : kokemuksellinen köyhyys leipäjonoasiakkaiden näkökulmasta
Hjelm, Karoliina (2015) -
The working poor in a post-industrial welfare state: writings, interviews, policy documents
Jakonen, Mikko; Säilävaara, Jenny; Heikkinen, Eeva; Ikonen, Hanna-Mari (University of Jyväskylä, 2023)Materials concerning the working poor living in Finland. The materials consist of a) free-form writings and a background information sheet (both collected using Webropol survey tool), b) thematic interviews with low-income ...