Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorOkkonen, Kaisa-Mari
dc.date.accessioned2012-10-22T11:33:39Z
dc.date.available2012-10-22T11:33:39Z
dc.date.issued2007
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1233032
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40055
dc.description.abstractTutkimuksessa tarkastelen, millaista yhteiskuntamallia Euroopan unionissa ajetaan, kun sitä kuvataan perustuslaillisessa sopimuksessa käsitteellä ”sosiaalinen markkinatalous”. Lisäksi tarkastelen, miten tämä yhteiskuntamalli suhteutuu olemassa oleviin jäsenvaltioiden hyvinvointikulttuureihin sekä Saksassa 1950-luvulta käytettyyn sosiaalisen markkinatalouden käsitteeseen. Aineistona tutkimuksessa olen käyttänyt ensisijaisesti Euroopan komission sekä toissijaisesti Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja Euroopan parlamentin asiakirja-aineistoa vuosilta 2004–2006. Kiinnostukseni kohteena on ollut erityisesti se, minkälaista suhdetta eurooppalaisessa yhteiskuntamallissa luodaan sosiaalisen ja taloudellisen ulottuvuuden välille. Tutkimuksen lähestymistapana on kriittinen diskurssianalyysi, ja tutkimusmetodeina niin kutsuttu pysäytetyn kertomuksen metodi sekä diskurssien analyysi. Tutkimuksessa olen havainnut Euroopan komission retoriikan nojaavan tiiviisti nk. pysäytetyn kertomuksen kaavaan. Komissio esittää aineistossaan eurooppalaisen hyvinvointivaltion maailmanlaajuisesti erityisenä ”menestystarinana”, jota kuitenkin uhkaavat tulevaisuudessa taloudelliset haasteet. Komission argumentaatiossa eurooppalainen yhteiskuntamalli voidaan säilyttää ainoastaan, jos sen toimintaperiaatteita muokataan globaaliin talouteen sopivaksi. Komissio käyttää monitasoista ja sisäisesti ristiriitaista retoriikkaa perustellessaan, että 1) sosiaaliset tavoitteet ovat ensisijaisia, mutta niiden turvaamiseksi taloutta on priorisoitava, ja 2) yhteiskuntamalli voidaan säilyttää vain muuttamalla sitä. Näillä diskursseilla komissio pyrkii osoittamaan uhkan olevan todellinen ja tämän toimintasuunnan olevan ainoa vaihtoehto. Muut toimintatavat sen mukaan johtavat Euroopan taantumiseen ja hyvinvointimallin romahtamiseen. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean sekä parlamentin aineistossa nämä samat retoriset elementit ovat olemassa, mutta niissä pyritään myös ”muistuttamaan” komissiota sosiaalisten tavoitteiden ensisijaisuudesta taloudellisiin nähden. Perinteisiin eurooppalaisiin hyvinvointimalleihin tai –kulttuureihin nähden unionin sosiaalisen markkinatalouden yhteiskuntamalli näyttäytyy taloutta ja työllisyyttä painottavana. Kannustavuuteen ja aktivointiin pyrkivänä se eroaa erityisesti pohjoismaisesta, perinteisesti vahvaa sosiaaliturvaa painottavasta ajattelumallista. Työllisyysajattelun kautta se lähestyy eniten korporatistista mallia. Unionin sosiaalinen markkinatalous ei selkeästi kuitenkaan kiinnity mihinkään olemassa olevaan malliin, vaan lähestyy retoriikassa ns. kolmannen tien ajattelua, jossa ajatuksena on pyrkiä ”vanhoihin” arvoihin ”uudenlaisin” keinoin. Myös saksalaisen edeltäjänsä kanssa unionin käyttämällä sosiaalisen markkinatalouden käsitteellä tuntuu olevan vain vähän tekemistä, vaan lähinnä tämän käsitteen käyttö unionissa vaikuttaisi perustuvan retoriseen tarkoituksenmukaisuuteen ja monitulkintaisuuteen, yhdistyväthän siinä vaivattomasti sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus.fi
dc.format.extent101 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherEuroopan unioni
dc.subject.othersosiaalinen markkinatalous
dc.titleSosiaalinen markkinatalous Euroopan unionin yhteiskuntamallina
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201210222749
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYhteiskuntapolitiikkafi
dc.contributor.oppiaineSocial Policyen
dc.date.updated2012-10-22T11:33:39Z
dc.rights.accesslevelrestrictedAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi209
dc.subject.ysomarkkinatalous
dc.subject.ysoyhteiskunta
dc.subject.ysososiaalinen pääoma
dc.subject.ysoyhteiskuntarakenne
dc.subject.ysoEurooppa
dc.rights.accessrightsAineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema.fi
dc.rights.accessrightsThis material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation.en


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot