Show simple item record

dc.contributor.authorSyrjälä, Henna-Maija
dc.date.accessioned2012-10-18T05:36:42Z
dc.date.available2012-10-18T05:36:42Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1232738
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/40024
dc.description.abstractSuomen talvi- ja jatkosodan aikana siirrettiin Suomesta noin 80 000 lasta Ruotsiin ja Tanskaan pääasiassa yksityiskoteihin humanitäärisenä apuna. Sotien loputtua alkoi lasten palautusoperaatio, joka ei sujunut ongelmitta. Sotalapset joutuivat sodan jälkeen vaikenemaan siirroista ja vasta 1990-luvulla alkoi Suomeen ilmestyä sotalapsiyhdistyksiä, joissa sotalapset pääsivät vaihtamaan kokemuksiaan muiden kaltaistensa kanssa. Kemiin 1991 perustettu sotalapsiyhdistys oli Suomen ensimmäinen, ja yhdistyksen toimesta paljastettu sotalapsi patsas vuonna 1996 oli ensimmäinen ja huomattavin sotalapsimuistomerkki. Tässä työssä tarkastelen sotalapsipatsaasta käydyn lehtiaineiston kautta, kuinka lastensiirrot halutaan muistaa osana Suomen sotahistoriaa. Tarkoitukseni on selvittää, miten sotalapseuteen liittyvä vaikeneminen selittyi, mikä aiheutti muisteluprosessin alkamisen, ja mitä seurauksia muistelemisella oli. Työni teoriapohjana käytän muistin politiikkaa ja metodina diskurssianalyysiä. Lastensiirtoja ei ole aikaisemmin tutkittu muistin näkökulmasta. Myöskään valtio-opin tai kulttuuripolitiikan tutkimusta ei aiheesta aikaisemmin ole tehty. Työssäni pyrin osoittaman, että sotalapseuden unohduttamisen juuret ovat lähtöisin sodanaikaisesta lastensiirtopropagandasta, jonka tarkoituksena oli säilyttää hyvät Ruotsisuhteet. Sotalasten yksilöinä kokemat muutokset yhdistettynä yhteiskunnan muutoksiin mahdollistivat sotalasten muisteluprosessin alkamisen 1990-luvulla viisikymmentä vuotta siirtojen jälkeen. Kollektiivisen muistin luomiseksi tarvittiin kuitenkin laajempi debatti, jossa eri puheryhmät kamppailivat lastensiirtoihin liittyvistä muistamisen toivoista. Tuossa debatissa käytiin rajankäyntiä siitä, kuka saa kutsua itseään sotalapseksi. Kamppailussa sotalapset pyrkivät muuttamaan hegemonista lastensiirtodiskurssia vastaamaan enemmän heidän omaa totuuttaan siirroista. Hegemonisessa diskurssissa puolestaan pyrittiin viemään sotalapsilta heidän erityisyys, ja siten tehdä loppu heidän pyrkimyksillensä. Aspektipolitiikan anti muistin politiikalle onkin ymmärryksessä siitä, että ilmiön ei tarvitse olla tarkkaan rajattu, ristiriidaton kokonaisuus, ollakseen silti osa yhteisön kollektiivista muistia. Päinvastoin, työni osoittaa, että vasta kamppailu muistamisen tavoista nostatti tarpeeksi suuren liikkeen mediassa, että sotalapseudesta pystyi tulemaan koko yhteisön muistama/muistelema ilmiö.fi
dc.format.extent89 sivua
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othersotalapset
dc.subject.othermuistin politiikka
dc.subject.otherkollektiivinen muisti
dc.subject.othervaltio-oppi
dc.subject.otherdiskurssianalyysi
dc.titleSuomen sotalapsien pieni ikuisuus : lastensiirrot osana Suomen sotien muistoa
dc.title.alternativeLastensiirrot osana Suomen sotien muistoa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201210182716
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.subject.methodDiskurssianalyysi
dc.date.updated2012-10-18T05:36:42Z
dc.rights.accesslevelrestrictedAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.yso1990-luku
dc.subject.ysosotalapset
dc.subject.ysomuistin politiikka
dc.subject.ysokollektiivinen muisti
dc.subject.ysomuistomerkit
dc.subject.ysolehdistö
dc.subject.ysoSuomi
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsAineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.fi
dc.rights.accessrightsThis material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.en
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record