Turkki Euroopan osana : turkkilaisen geopoliittisen argumentaation analyysiä

Abstract

Tässä pro gradu-tutkielmassa käsittelen Turkin EU-jäsenyysprosessia rajojen, nimeämisen ja geopolitiikan kautta. Euroopan unionin näen Benedict Andersonin hengessä kuviteltujen yhteisöjen kuviteltuna yhteisönä, joka tuottaa puuttuvaa yhteisöllisyyttä erilaisten nationalististen symboleiden avulla. Eurooppa esiintyy tässä tutkielmassa moninaisena konstruktiona, eikä geopoliittisena totuutena. Turkilla on mielenkiintoinen geostrateginen sijainti, sillä se sijaitsee monessa mielessä rajalla, ja se on saanut muun muassa tästä johtuen tuntea olevansa Eurooppaan kuulumaton valtio tai kuuluvansa eräänlaiseen toiseen Eurooppaan. Tässä pro gradu-tutkielmassa käytän aineistona Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoganin ja Turkin ulkoministeri Ali Babacanin puheita. Tarkoituksenani on löytää näistä puheista argumentteja, joilla Turkki perustelee omaa eurooppalaisuuttaan ja argumentteja, joilla Erdogan ja Babacan perustelevat sitä, miksi Turkin tulisi päästä Euroopan unionin jäseneksi. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa on puheiden analysointi teoreettisen viitekehykseni kautta. Tutkielma on siis laadullinen ja tulkinnallinen. Turkin EU-jäsenyyden vastustajat argumentoivat vastustavansa Turkin EU-jäsenyyttä Turkin ja Kreikan ristiriitojen vuoksi, Turkin väestön islaminuskoisuuden vuoksi tai sen maantieteelliseen asemaan, taloudellisiin ongelmiin ja ihmisoikeuksiin vedoten. Kaikista näistä löysin puheista argumentteja, joilla Erdogan ja Babacan puolustelevat Turkin pyrkimyksiä päästä EU:n jäseneksi. Turkissa sen eurooppalaisuutta on jouduttu perustelemaan johtuen sen maantieteellisestä asemasta ja sen pitkästä historiasta Euroopan toisena. Turkin eurooppalaisuutta Erdogan ja Babacan perustelevat sillä, että Eurooppaa ei voi määritellä pelkästään maantieteellisistä lähtökohdista käsin, sillä Eurooppa on paljon enemmän kuin pelkkä maantieteellinen käsite. Lisäksi Erdogan ja Babacan perustelevat Turkin eurooppalaisuutta sillä, että Turkki on valtion perustamisesta lähtien pyrkinyt olemaan länsimainen ja sekularistinen valtio. Turkki kuuluu kaikkiin muihin länsimaisiin yhteenliittymiin paitsi Euroopan unioniin. Turkin perustaja ja ensimmäinen presidentti Mustafa Kemal Atatürk pyrki länsimaistamaan Turkin valtion kokonaisvaltaisesti. Turkkilaiset valtiojohtajat näkevät Turkin EU-jäsenyyden tämän Mustafa Kemal Atatürkin perinnön päätepysäkkinä. Vaikka sekä Erdogan ja Babacan argumentoivat ymmärtävänsä EU:n huolen Turkin taloudellisesta asemasta, he muistuttavat, että EU on hyötynyt runsaasti Turkin ja EU:n välisestä kaupasta ja, että Turkilla on valtava taloudellinen potentiaali, josta Euroopan unioni tulee varmasti hyötymään tulevaisuudessa.