Ansio- ja pääomatulot henkilöstön palkitsemisessa sekä yrittäjän ja sijoittajan verosuunnittelun mahdollisuuksina oikeuskäytännön valossa

Abstract

Tutkielma pyrkii valottamaan oikeuskäytännön valossa yrittäjän sekä sijoittajan mahdollisuutta vaikuttaa hänen tulolajien väliseen tulojen allokaatioon sekä tuoda esiin niitä keinoja, joita yrityksellä on käytettävissä henkilöstön palkitsemiseen normaalia palkanmaksua kevyemmin keinoin. Näkökulma on yrittäjä ja pk-yritys keskeinen keskittyen suomalaiseen verotukseen.

Tässä tutkielmassa aluksi käydään läpi yleisimmät oikeudelliset tulkintaperiaatteet, keskeiset vero-oikeudelliset periaatteet sekä oikeusnormien ja tuomioistuinten päätösten keskinäinen suhde. Sitten esitellään tyypillisiä pääomatuloja sekä niistä tehtäviä vähennyksiä, jonka jälkeen peilataan yleisellä tasolla pääomatulojen käytön mahdollisuutta niin yrityksen palkitsemiskeinona henkilöstölleen kuin myös yrittäjän mahdollisuuksia kanavoida tuloja haluamaansa tulolajiin. Lopuksi käsitellään pääomatulon määritelmän rajankäyntiä Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) sekä Keskusverolautakunnan (KVL) ratkaisujen valossa ja pyritään saamaan selkeä kuva pääomatulon käsitteestä. Lisäksi tutkielmassa nousee esiin mm. millaiset ovat verovelvollisen preventiiviset oikeussuojakeinot.

Tutkielman eräitä keskeisiä huomioita ovat ne, että henkilöstön palkitsemisessa normaalia palkkaa kevyemmin ovat käytettävissä lähinnä vain tyypillisimmät tuloverolain mukaiset luontaisetuudet. Kokonaisuutena pääomatulojen määritelmän saavuttanut staattisen tilan, mutta verotarkastushavaintojen perusteella on havaittavissa se, että kansainväliset transaktiot ja tulolajijako ovat nousemassa verotuksen fokukseen.