Varhaisvaiheen muistisairaus ja palvelujen tarpeet ikääntyvän omana kokemuksena : ryhmähaastattelututkimus
Tekijät
Päivämäärä
2010Pääsyrajoitukset
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vanhuuseläkeiässä (yli 65-v.) olevien ihmisten subjektiivisia kokemuksia varhaisvaiheen muistisairaudesta. Tutkimuksen avulla dementoituvien vanhusten on mahdollisuus tuoda ääntään ja kokemusmaailmaansa laajempaan tietoisuuteen, ja heiltä saatua lisätietoa voidaan hyödyntää dementoituvien ikäihmisten kohtaamisessa sekä heidän elämäntilanteidensa ja dementoitumisprosessin syvemmässä ymmärtämisessä. Tehtävänä on myös selvittää, millaisiin selviytymiskeinoihin ja palveluihin muistisairaat ovat turvautuneet ja millaista tukea he kokevat nyt tai tulevaisuudessa tarvitsevansa.
Tutkimus on tehty sosiaalityön ja sosiaaligerontologian perspektiiveistä. Tämän tutkimuksen kohderyhmänä on yhdeksän dementiayhdistyksen muistiryhmään osallistunutta ikääntynyttä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2009 ryhmähaastatteluina ja haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimus osoittaa, että ikääntyneiden suhtautumistavat muistisairauteen vaihtelivat diagnoosin saamisen jälkeisestä alkujärkytyksestä sopeutumisen ja hyväksymisen vaiheeseen. Perheen, naapureiden ja ystävien merkitys korostui sosiaalisesta tuesta ja selviytymiskeinoista puhuttaessa. Fyysisiä voimavaroja haastateltavat saivat liikunnasta ja selviytyessään pienistäkin kotitöistä. Psyykkisinä selviytymiskeinoinaan haastateltavat käyttivät menneiden muistelua sekä vertasivat itseään muihin samanikäisiin tai nuorempiin ihmisiin. Ympäristöön liittyvinä voimavaroina korostuivat oma koti ja asuinalue naapurustoineen. Dementiayhdistyksen vertaistukeen perustuva muistiryhmä koettiin haastateltavien keskuudessa erittäin hyödylliseksi ja tärkeäksi toimintamuodoksi.
Muistisairauden negatiivisina seurauksina tutkittavat pitivät autonomian vähenemistä, yksinäisyyttä sekä muistisairauden vaikutuksia mielialaan, perhesuhteisiin ja turvattomuuden tunteisiin. Terveyskeskuslääkäri, muistihoitajat ja kaupungin työntekijät olivat tahoja, jotka mainittiin virallisista auttamistahoista puhuttaessa, ja heiltä toivottiin lisäresursseja muistisairaiden tukemiseen. Muina dementiatyöhön liittyvinä kehittämisehdotuksinaan haastateltavat painottivat omaisten, ystävien ja virallisten auttamistahojen roolia, ettei muistisairasta jätettäisi yksin ja että kaikilla tarvitsevilla olisi mahdollisuus saada apua sitä halutessaan.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29739]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vaativaa sosiaalityötä vakavien ongelmien parissa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus suomalaisesta gerontologisen sosiaalityön tutkimuksesta 2000-luvulla
Röppänen, Riikka (2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan gerontologista sosiaalityötä suomalaisen tutkimuksen perusteella. Tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä teemoja gerontologisessa sosiaalityössä on tutkittu Suomessa 2000-luvulla ja ... -
Gerontologinen sosiaalityö vanhusten osallisuutta tukemassa
Piippo, Heidi (2021)Tutkielman tavoitteena oli tuoda esille vanhusten arvostavan kohtaamisen merkitystä, sekä osallisuuden toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollon kontekstissa. Kohdatuksi tuleminen ja osallisuus parantavat vanhusten ... -
Gerontologinen sosiaalityö terveydenhuollossa : tapaustutkimus organisaatiomuutoksen läpikäyneestä sosiaaliyksiköstä
Hänninen, Marjaana (2008)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä gerontologinen sosiaalityö on terveydenhuollossa ja mitä muutospaineita siihen kohdistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistyessä. Tutkimukseni on tapaustutkimus. Tutkimuksen ... -
Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja - muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa
Virkola, Elisa (University of Jyväskylä, 2014) -
Onko iäkkäillä sukupuolta tutkimuksessa? : katsaus iäkkäiden naisten asemaan sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa
Kapiala, Elli-Noora (2019)Iäkkäiden määrä Suomessa on suuri ja kasvaa tulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan naisten osuus vanhimmissa ikäryhmissä on suuri. Iäkkäät naiset ovat miehiä vähävaraisempia, ja he ovat vanhuudessa enemmän riippuvaisia ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.