Poikkeustilanne ja poikkeustila : analyysi Yhdysvaltojen kongressin debattien retoriikasta ja käsitteistöstä 11.9.2001 jälkeisellä ajanjaksolla
Authors
Date
2009Access restrictions
This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.
Tutkimus tarkastelee poikkeustilan ja sen rinnakkais- tai lähikäsitteiden käyttötapoja ja
poliittista merkitystä yhdysvaltalaisissa kongressikeskusteluissa syyskuun terroristi-iskujen
jälkeisellä ajanjaksolla, presidentti George W. Bushin presidenttikausien aikana. 11.9.2001
muodosti uuden tilanteen, jonka poliittisen merkityksen määrittelemiseksi ja jonka esittämien
uhkien torjumiseksi, presidentti George W. Bushin hallinto ja virkakoneisto turvautuivat
poikkeustoimiin. Presidentti Bush julisti puheessaan poikkeustilan (national emergency) pian
iskujen jälkeen. Perustuslaissa ei ole kuitenkaan mitään erityistä mainintaa poikkeustilasta,
eikä tämänkaltaisilla tapahtumilla ole suoranaisia ennakkotapauksia Yhdysvaltojen historiassa.
Syyskuun yhdennentoista päivän iskuja onkin käsitelty kokonaan uudessa viitekehyksessä.
Yhdysvaltain nykykeskustelun poikkeustilaa koskevaa polemiikkia tulee tarkastella suhteessa
käsitteen historiaan kansainvälisissä perustuslakia ja poliittista teoriaa koskevissa
keskusteluissa. Vertailukohdaksi olen valinnut ehkä kuuluisimman poikkeustilaa koskevan
lausekkeen sisältävän esimerkin perustuslaista eli Weimarin perustuslain ja erityisesti sen
artiklan 48. Lisäksi nykykeskustelun analysoinnissa on tarkoituksena soveltaa Carl Schmittin
käsitettä Ausnahmezustand.
Vaikka Yhdysvalloissa lakien voimassaoloa ei ole peruutettu eikä perustuslakia kumottu
järjestyksen nimissä, terroristi-iskujen jälkeisiä toimenpiteitä on mahdollista verrata poliittisen
teorian ja valtiosääntöoikeuden historiassa käytyihin keskusteluihin poikkeustilasta.
Tämänkaltaisia toimenpiteitä ovat muun muassa normaalin perustuslaillisen
vallanjakojärjestelmän haastaminen tai lainsäädännön ulottaminen normaalin perustuslaillisen
järjestyksen ulkopuolelle.
Tutkimuksessa analysoidaan kongressin debatteja koskien seuraavia lakiesityksiä:
Patriot Act 2001 ja Patriot Reauthorization Act 2006, Homeland Security Act 2002 ja Military
Commissions Act 2006.
...
Alternative title
Analyysi Yhdysvaltojen kongressin debattien retoriikasta ja käsitteistöstä 11.9.2001 jälkeisellä ajanjaksollaKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Lisensiaatintyöt [515]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Moralisointia ja uhkakuvia : presidentti Bill Clintonin virkasyytteestä käyty keskustelu Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa syksyllä 1998
Pietiläinen, Johanna (2011)Tutkielmassa tarkastellaan William ”Bill” Jefferson Clintonin toisella presidenttikaudella koko maailmaa kohahduttaneesta seksiskandaalista seurannutta virkasyytekeskustelua Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa ... -
Yhdysvaltain transatlantistien tavoitteet Turkin EU-jäsenyyden ja transatlanttisen liittolaisuuden suhteen : Yhdysvaltain kongressin näkökulmia tilanteeseen 2000-luvun alussa
Koutsoubos, Aleksander (2014)Pro gradu -tutkielma tarkastelee Yhdysvaltain kongressin transatlantistien tavoitteita Turkin EU-jäsenyyskysymystä ja transatlanttista liittolaisuutta koskien. Alkuperäisaineistona toimii Yhdysvaltain kongressin ulkopoliittisten ... -
Poikkeustiloja : normin, poikkeustilan ja kansan kuvaus poliittisessa elokuvassa
Huopainen, Okko (2018)Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella elokuvia poliittisina teksteinä. Analyysini kohteena olevat elokuvat ovat sekä aiheeltaan että käsittelyltään poliittisia. Taistelu Algeriasta (1966) käsittelee antikolonialistista ... -
Carl Schmittin ja Urho Kekkosen konstit : demokratian itsepuolustus (1934) schmittiläisen poliittisen teorian kautta
Kalijärvi, Iivo (2024)Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin Urho Kekkosen (1900–1986) vuonna 1934 julkaisemaa Demokratian itsepuolustus -pamflettia saksalaisen ajattelijan Carl Schmittin (1888–1985) poliittisen teorian kautta. Katsoakseni molemmat ... -
Vapaussota, luokkasota ja kansalaissota vapauttamisen ja puolustautumisen puheenparsina : sisällissotakäsitteellistyksien politologinen luenta
Kivilahti, Eerik (2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen sisällissotaa koskevien käsitteellistyksien, kuten vapaussodan, luokkasodan ja kansalaissodan merkitystä näkökulmasta, jossa nämä käsitteellistykset ymmärretään sellaisina poliittisten ...