Humboldtin yliopistosta yhteiskunnan näkötorniksi : yliopistolaisten käsityksiä työstään markkinaorientoituneessa yliopistossa

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yliopiston opetus- ja tutkijahenkilökunnan näkemyksiä työstään nykyisessä markkinaorientoituneessa yliopistoympäristössä. Yliopistossa on viime vuosina toteutettu monia uudistuksia, joilla on pyritty vastaamaan ulkoa tuleviin paineisiin ja lisäämään yliopiston tuloksellisuutta. Aiemmasta tutkimuksesta on selvinnyt, että yliopistossa esiintyy erilaisia arvoja ja orientaatioita suhteessa yliopiston avautumiseen markkinoille. Yliopiston on toisaalta nähty vastaavan uusiin vaatimuksiin ja toisaalta pitäytyvän vanhoissa käsityksissään. Tutkimuksessani pyrin hahmottelemaan, millaisena yliopistolaiset näkevät nykyisen yliopistotyön, mitä uhkia uudistuksiin liitetään ja mitä toiveita työstä tässä tilanteessa herää. Tutkimusaineistoni muodostuu yliopiston henkilökuntalehden Acatiimin vuosien 2006 ja 2007 kirjoituksista sekä yliopistolaisten pitämistä blogeista. Kirjoittajia on yhteensä 48, ja heistä enemmistö on professoreita, mutta myös muu henkilökunta on aineistossa edustettuna. Kirjoittajia on yhteensä 14:sta eri korkeakoulusta. Analyysimenetelmänä olen käyttänyt sisällönanalyysiä, jonka avulla olen luokitellut aineistoa. Analyysin avulla muodostin aineistosta kolme pääluokkaa, jotka ovat nyky-yliopisto, uudistuksiin liitetyt uhat ja työhön liittyvät toiveet. Tutkimuksesta ilmeni, että sivistysihannetta pidetään tärkeänä ja yliopiston perinteisiä tehtäviä tutkimusta ja opetusta painotetaan. Uhkina pidetään erityisesti työn epähumanisoitumista uudistusten myötä ja uudistusten vaikutusta tieteen asemaan. Markkina-ajattelun pelätään myös saavan yksinoikeudellisen valta-aseman muiden näkemysten joukossa. Toisaalta tehokkuuspuhetta ei voida täysin sivuuttaa, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että yliopiston erityispiirteiden säilyttämistä puolustetaan vetoamalla kansakunnan etuun. Yliopiston autonomian heikkenemisen katsotaan koituvan koko yhteiskunnan tappioksi. Markkinaorientoituneisuutta ei siis suoraan hylätä, vaikka siihen toisaalta suhtaudutaan melko varauksellisesti. Tärkeänä pidetään yliopistolaisten omia vaikutusmahdollisuuksia tuloksien ja keinojen määrittelyssä.