Jääkiekon fyysiset vaatimukset ja pelaajien fyysisten ominaisuuksien testaaminen
Jääkiekko on 80 vuoden aikana vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa urheilukulttuurissa ja luonut moniportaisen sarjajärjestelmän. Jääkiekolle tunnuksenomaisia piirteitä ovat toistuvat luistelupyrähdykset ja voimakkaat kehonkontaktit, mutta varsinaisia lajitaitoja edustavat luistelu, kiekonhallinta, syöttäminen, syötön vastaanotto sekä laukominen. Intervallityyppisen luonteensa vuoksi jääkiekko kuormittaa fysiologisilta osin pääasiassa välittömien energianlähteiden varastoja. Maksimi- ja nopeusvoimaa pidetään tärkeänä yksittäisen pelaajan suorituskyvyn mittarina, aerobisen kunnon osuutta väheksymättä pitkän ottelukauden vuoksi. Luistelu kuormittaa pääasiassa alaraajan suuria lihasryhmiä, kuten etureiden quadriceps femoris -lihaksistoa sekä pakaran gluteus maximus -lihasta, jotka myös vaikuttavat voimantuottoon eniten. Stabiloivina lihaksina toimivat keskivartalon sekä pohkeen lihaksistot.
Viimeaikaisten jääkiekkoaiheisten tutkimusten kohdistuminen lajinomaiseen testaukseen on merkki kuntotestauksen tärkeydestä lajin parissa. Lajinomaisia, jäällä suoritettavia testejä on suositeltu käytettävän jo kolmen vuosikymmenen ajan, sillä jään ulkopuolella suoritettujen aktiviteettien yhteys pelisuoritukseen on todettu varsin vaimeaksi. Suomen Jääkiekkoliitto on vuonna 2010 julkaissut Suomi-kiekko -testauspaketin, jonka avulla testaus suomalaisessa jääkiekossa yhtenäistyy ja pelaajien vertailu mahdollistuu. Testauspaketissa on vielä kehitettävää, mutta lajinomaisuus on pyritty huomioimaan.
Pelaajien subjektiiviset näkemykset testauksesta ovat hienoisesti ristiriidassa tutkimuslinjan kanssa, sillä testien katsotaan häiritsevän normaalia harjoittelua. Testien tarkoitusperistä ja tuloksista sekä niiden tulkinnasta ei myöskään koeta saatavan tarpeeksi tietoa. Lajinomaisille testeille, joiden yhteys itse peliin näkyy mahdollisimman hyvin, olisi pelaajien puolelta kysyntää.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Seminaarityöt [143]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Nuorten urheilijoiden fyysisten ominaisuuksien kehittyminen ja harjoitettavuus
Repo, Tuuli (2024)Tämä kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää nuorten urheilijoiden fyysisten ominaisuuksien kehittymisen ja harjoitettavuuden yleispiirteitä. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa on käytetty lähteinä kotimaista ... -
Jääkiekon lajianalyysi ja fyysisten ominaisuuksien valmennuksen ohjelmointi
Pesola, Arto (2009)Pesola, Arto 2009. Jääkiekon lajianalyysi ja fyysisten ominaisuuksien valmennuksen ohjelmointi. Valmennus- ja testausoppi. Valmentajaseminaarityö VTEA008. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 96 sivua. Tämän ... -
Ylävartalon fyysisten ominaisuuksien ja liikkuvuuden yhteys lentopallon iskulyönnin nopeuteen : 8 viikon harjoitusinterventio nuorilla maajoukkuepelaajilla
Huhtala, Linda (2022)Lentopallossa iskulyönnin nopeudella on suuri vaikutus sen tehokkuuteen. Ylävartalon voima- ja liikkuvuusominaisuuksien rooli lyönnin nopeuteen on epäselvä, jonka vuoksi sitä tulee tutkia lisää. Tämän työn tarkoituksena ... -
Fyysisten kunto-ominaisuuksien yhteys kestävyysurheilijoiden loppukirikykyyn
Pirkkola, Leena (2017)Johdanto. Loppukirikyky on kestävyyssuorituksissa tärkeä ominaisuus. Sitä ei ole kuitenkaan juurikaan tutkittu, mutta on viitteitä siitä, että anaerobiset sekä voimaominaisuudet ovat hyödyksi kestävyyssuorituksen loppuosassa. ... -
Alppi- ja freestylehiihtäjien fyysisten ominaisuuksien muutokset vuoden seurannan aikana
Talkkari, Jani (2000)Huipputason alppilajien urheilijalta vaaditaan korkeaa aerobista sekä erittäin korkeaa anaerobista kapasiteettia, nopeutta, ketteryyttä, tasapainoa, koordinaatiota ja taitoa (Andersen & Montgomery 1988; Brown & Wilkinson ...