dc.contributor.author | Rantalainen, Päivi | |
dc.date.accessioned | 2012-09-12T08:35:06Z | |
dc.date.available | 2012-09-12T08:35:06Z | |
dc.date.issued | 2009 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1226677 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38523 | |
dc.description.abstract | Työpaikkakiusaamisesta on Suomessa tehty pääasiassa määrällistä tutkimusta (esim. Tilastokeskus,
Työterveyslaitos, AKAVA), kun taas laadullisten tutkimusten osuus on ollut aika pieni.
Tosin viime vuosina varsinkin pro gradu töitä
on työpaikkakiusaamisesta tehty laadullisin
menetelmin enemmän ja useista eri näkökulmista. Tätä kenttää täydennän opinnäytetyölläni,
jonka aiheena on esimiehen harjoittama työpaikkakiusaaminen.
Tämän tutkielman tavoitteena oli kiusattujen kokemusten perusteella selvittää, mitkä ovat keskeisiä
piirteitä esimiehen harjoittamassa työpaikkakiusaamisessa. Tehtävänä oli myös tutkia,
miten esimiehen harjoittamaa työpaikkakiusaamista käsitellään työyhteisössä. Lisäksi tutkielman
tarkoituksena oli selvittää, miten työpaikkakiusaamisen varalle luodut toimintaohjeet vaikuttavat
esimiehen harjoittaman työpaikkakiusaamisen käsittelemiseen.
Tutkimusaineisto kerättiin sanomalehdessä ja lehden verkkoversiossa olleen haastattelupyynnön
avulla keväällä 2008. Tutkimushaastatteluihin osallistui seitsemän naista ja kuusi miestä.
Iältään haastatellut olivat 39–63vuotiaita.
Haastatellut edustavat eri ammattialoja ja koulutustasoja.
Haastattelumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua ja haastattelujen
aikana käytiin läpi kolme tutkimuskysymysten mukaista teemaa. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä
käytettiin sisällönanalyysia, johon kuului aineiston teemoittelua ja tyypittelyä.
Tutkimuksessa selvisi, että esimiehen harjoittama työpaikkakiusaaminen ilmeni tyypillisesti
vallankäytön ja työjärjestelyiden kautta. Työpaikkakiusaamista yritettiin pääasiallisesti käsitellä
keskustelemalla esimiehen kanssa tai ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon. Työpaikkakiusaaminen
oli useimmiten päättynyt siihen, että kiusattu oli joko jäänyt eläkkeelle tai irtisanoutunut.
Tutkimus paljasti myös, että useimmissa tapauksissa työpaikalla ei ollut valmiiksi
luotuna toimintaohjeita työpaikkakiusaamisen käsittelemistä varten. Ne haastatellut, joiden
työpaikoilta toimintaohjeet löytyivät, eivät kokeneet ohjeilla olleen merkittävää vaikutusta
työpaikkakiusaamisen käsittelyyn.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että esimiehen harjoittamaan työpaikkakiusaamiseen on
vaikea puuttua, koska se kietoutuu tiiviisti vallankäyttöön ja johtamiseen. Lisäksi tutkimus
osoittaa, että esimiehen harjoittaman työpaikkakiusaamisen käsittelemisessä ja käsittelemisen
varalle luoduissa toimintaohjeissa on vakavia puutteita. Tutkimuksen perusteella voidaankin
todeta, että esimiehen harjoittaman työpaikkakiusaamisen käsittely vaatii konkreettisempia
toimenpiteitä sekä kiusaamisen selvittelyssä mukana olevien toimijoiden vastuunjaon selkiyttämistä. | |
dc.format.extent | 127 sivua | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | työpaikkakiusaaminen | |
dc.subject.other | esimiestyö | |
dc.subject.other | vallan lähteet | |
dc.subject.other | toimintaohjeet | |
dc.title | Esimies työpaikkakiusaajana : kiusattujen kokemuksia kiusaamisen muodoista ja käsittelytavoista | |
dc.title.alternative | Kiusattujen kokemuksia kiusaamisen muodoista ja käsittelytavoista | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201209122386 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Sosiologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Sociology | en |
dc.date.updated | 2012-09-12T08:35:06Z | |
dc.rights.accesslevel | restrictedAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 203 | |
dc.subject.yso | työpaikkakiusaaminen | |
dc.subject.yso | esimiestyö | |
dc.subject.yso | esimies-alaissuhde | |
dc.subject.yso | valta | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.accessrights | Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat. | fi |
dc.rights.accessrights | This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities. | en |
dc.type.okm | G2 | |