Esimies työpaikkakiusaajana : kiusattujen kokemuksia kiusaamisen muodoista ja käsittelytavoista

Abstract

Työpaikkakiusaamisesta on Suomessa tehty pääasiassa määrällistä tutkimusta (esim. Tilastokeskus, Työterveyslaitos, AKAVA), kun taas laadullisten tutkimusten osuus on ollut aika pieni. Tosin viime vuosina varsinkin pro gradu töitä on työpaikkakiusaamisesta tehty laadullisin menetelmin enemmän ja useista eri näkökulmista. Tätä kenttää täydennän opinnäytetyölläni, jonka aiheena on esimiehen harjoittama työpaikkakiusaaminen. Tämän tutkielman tavoitteena oli kiusattujen kokemusten perusteella selvittää, mitkä ovat keskeisiä piirteitä esimiehen harjoittamassa työpaikkakiusaamisessa. Tehtävänä oli myös tutkia, miten esimiehen harjoittamaa työpaikkakiusaamista käsitellään työyhteisössä. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten työpaikkakiusaamisen varalle luodut toimintaohjeet vaikuttavat esimiehen harjoittaman työpaikkakiusaamisen käsittelemiseen. Tutkimusaineisto kerättiin sanomalehdessä ja lehden verkkoversiossa olleen haastattelupyynnön avulla keväällä 2008. Tutkimushaastatteluihin osallistui seitsemän naista ja kuusi miestä. Iältään haastatellut olivat 39–63vuotiaita. Haastatellut edustavat eri ammattialoja ja koulutustasoja. Haastattelumenetelmänä tutkimuksessa käytettiin teemahaastattelua ja haastattelujen aikana käytiin läpi kolme tutkimuskysymysten mukaista teemaa. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, johon kuului aineiston teemoittelua ja tyypittelyä. Tutkimuksessa selvisi, että esimiehen harjoittama työpaikkakiusaaminen ilmeni tyypillisesti vallankäytön ja työjärjestelyiden kautta. Työpaikkakiusaamista yritettiin pääasiallisesti käsitellä keskustelemalla esimiehen kanssa tai ottamalla yhteyttä työterveyshuoltoon. Työpaikkakiusaaminen oli useimmiten päättynyt siihen, että kiusattu oli joko jäänyt eläkkeelle tai irtisanoutunut. Tutkimus paljasti myös, että useimmissa tapauksissa työpaikalla ei ollut valmiiksi luotuna toimintaohjeita työpaikkakiusaamisen käsittelemistä varten. Ne haastatellut, joiden työpaikoilta toimintaohjeet löytyivät, eivät kokeneet ohjeilla olleen merkittävää vaikutusta työpaikkakiusaamisen käsittelyyn. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että esimiehen harjoittamaan työpaikkakiusaamiseen on vaikea puuttua, koska se kietoutuu tiiviisti vallankäyttöön ja johtamiseen. Lisäksi tutkimus osoittaa, että esimiehen harjoittaman työpaikkakiusaamisen käsittelemisessä ja käsittelemisen varalle luoduissa toimintaohjeissa on vakavia puutteita. Tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että esimiehen harjoittaman työpaikkakiusaamisen käsittely vaatii konkreettisempia toimenpiteitä sekä kiusaamisen selvittelyssä mukana olevien toimijoiden vastuunjaon selkiyttämistä.