Nuorten henkilökohtainen rahatalous ja elämänhallinta : taloudellinen asema ja subjektiivinen hyvinvointi nuoruuden siirtymävaiheessa

Abstract

Tässä pro gradu -työssä tutkitaan nuoruuden siirtymä- eli transitiovaiheessa olevien nuorten taloudellista tilannetta. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella nuorten taloudellisen aseman (objektiiviset tulot, työssäkäynnin luonne ja kulutuskohteet) yhteyttä subjektiiviseen hyvinvointiin ja elämäntyytyväisyyteen. Tutkimuksen lisätehtävänä on selvittää nuorten asumistilannetta elämäntilannetta määrittävänä tekijänä. Tutkimuksen näkökulma on monitieteinen, ottamalla huomioon psykologian ja kulutustutkimuksen tieteenalat mutta pääpaino on sosiologisessa nuorisotutkimuksessa. Tutkimusaineisto on kerätty Suomen Akatemian rahoittamassa Finnish Educational Transitions (FinEdu) Studies -tutkimushankkeessa Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa aikavälillä syyskuu 2005-joulukuu 2007. Projektin johtajina ovat professorit Katariina Salmela-Aro ja Jari-Erik Nurmi. Tutkimusprojektissa tutkitaan nuoruuden koulutussiirtymävaiheessa olevia nuoria. Kvantitatiiviseksi pitkittäistutkimukseksi lukeutuvan projektin viimeisin aineistonkeruu kerättiin lomakekyselyin keväällä 2006. Tutkimusaineistoa on tarkasteltu sekä graafisin esityksin että numeerisesti prosenttiluvuin ja korrelaatiokertoimin. Lisäksi on käytetty monimuuttujamenetelmänä lineaarista regressioanalyysiä. Tutkimusaihetta on jäsennelty ja tulkittu lisäksi muiden tutkimustulosten valossa, kuten valtakunnallisilla nuorisobarometreillä ja kansainvälisesti Alankomaiden tilannetta käsittelevillä tutkimuksilla. Nuorten elämäntyytyväisyyttä on mitattu Dienerin (1985) subjektiivisen hyvinvoinnin mittarilla, josta on muodostettu keskiarvosummamuuttuja analyysejä varten. Hyvinvointi on teoreettisen viitekehyksen pohjalta jaettu tutkimuksessa objektiiviseen ja subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkittu ilmiö näyttäytyy erittäin kirjavaksi elämäntilanteiden vaihdellessa muun muassa työskentelyn ja asumistilanteen suhteen. Nuorten taloudellinen tilanne subjektiivisessa mielessä on tutkimuksen mukaan kuitenkin hyvällä tasolla. Nuorten kulutus koostuu pääosin asumiskustannuksista ja välttämättömyyshyödykkeistä mikä selittää myös hyvin nuorten rationaalisen suhtautumisen rahaa kohti. Nuorten käytettävissä olevat tulot koostuvat palkkatuloista, tulonsiirroista ja vanhemmilta saaduista avustuksista. Yli kolmannes nuorista oli vastaushetkellä työsuhteessa. Epätyypilliset eli määrä- ja osaaikaiset työsuhteet ovat tutkimuksessa keskeisiä asioita. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että kyseisessä siirtymävaiheessa nuorista näyttää muodostuvan oman elämän ja toiminnan agentteja. Tutkimustulokset osoittavat myös, että nuoret luovat elämänhallintaa taloudellisen tilanteen esiintyvän vahvasti sekä nuorten tavoitteissa että huolissa.