A divided country : microhistorical perspective to the presidents and authority in Uganda

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Ugandan yhteiskunnan kehitystä kahden eri kysymyksen kautta: Kuinka pohjoisen ja etelän jako on kehittynyt itsenäisyyden aikana sekä millainen on acholi-heimon asema Ugandan politiikassa? Tutkimus kuvaa narratiivien avulla eri presidenttien valtakausia sekä näiden kahden ilmiön kehitystä. Metodologisesti tutkimus hyödyntää mikrohistorian muunnelmaa yhdessä Max Weberin auktoriteettikäsitteiden sekä Christopher Claphamin mukaisen uus-patrimonialismin käsitteen kanssa. Kysymysten tarkastelu on jaettu jaksoihin, jotka vastaavat Ugandan presidenttien virkakausia. Tutkimuksen päämateriaali koostuu poliittisista elämänkerroista ja kirjallisuusmateriaalista. Näiden lähteiden kautta tarkastellaan erityisesti Yusuf Kironde Lulen, Godfrey Binaisan sekä Tito Okellon virkakausia. Autenttinen tutkimusmateriaali koostuu Apollo Milton Oboten sekä Yoweri Musevenin puheista, joita käytettiin yhdessä kirjallisuusmateriaalin kanssa tarkasteltaessa Oboten, Aminin sekä Musevenin kausia. Pohjoisen ja etelän välillä on löydettävissä kaksi pääjakoa. Ensimmäinen erotti Bugandan alueen muusta yhteiskunnasta aina itsenäistymisestä Okellon hallintoon saakka. Toinen merkittävä jako muutti taloudellista ja poliittista tasapainoa, kun se siirtyi pohjoisemmaksi Musevenin kaudella. Ugandaa on maan itsenäisyyden ajan hallittu Bugandan alueelta käsin. Alueen tärkeys on aiheuttanut karismaattisen auktoriteetin ja toisaalta uuspatrimonialististen rakenteiden korostumisen Ugandan hallinnossa. Ne, jotka olivat osa uus-patrimonialistista verkostoa, kuuluivat Ugandan poliittiseen keskiöön, kun taas ne, jotka kuuluivat tämän ulkopuolelle, olivat karismaattisen auktoriteetin harjoittamisen kohteita. Acholien asema politiikassa vaihteli poliittisesta eliitistä ja sotilasurasta Oboten ensimmäisellä kaudella aseman katoamiseen ja väkivallan uhreiksi joutumiseen Aminin kaudella. Oboten toisen kauden sekä Okellon kauden kaoottinen tilanne synnytti kapinallisia sissiliikkeitä, joihin entiset acholi-sotilaat liittyivät vastareaktiona aiemman valta-asemansa katoamiselle. Acholien asema on pysynyt suhteellisen marginaalisena tähän päivään asti.