Suomenoppijan lukemisen strategiat

Abstract

Maahanmuuttajien kielikursseilla lukeminen jää usein vähälle huomiolle. Tämän tutkimuksen avulla haluttiin kiinnittää huomiota lukutaidon merkitykseen erilaisessa kulttuuri- ja tekstiympäristössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkkailla, millaisia lukustrategioita suomenoppijat käyttävät lukiessaan suomenkielistä tekstiä. Lisäksi halutaan selvittää, osoittautuvatko tietyt lukustrategiat erityisen tehokkaiksi tekstin sisällön ymmärtämisen kannalta. Työn teoriatausta kiinnittyy vieraalla kielellä lukemisen ja lukustrategioiden tutkimusalueille. Analyysin runkona käytetään Andersonin (1991) lukustrategialuokittelua. Työn aineisto muodostuu neljän maahanmuuttajaopiskelijan ääneenajatteluista heidän lukiessaan suomenkielistä koetekstiä. Aineisto nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysissa pyritään tarkkailemaan ja erittelemään osallistujien käyttämiä lukustrategioita sekä huomioimaan, ovatko kyseiset lukustrategiat tehokkaita ymmärtämisen kannalta. Analyysissa ymmärtämisen kannalta tehokkaimmiksi lukustrategioiksi nousevat strategiat, jotka auttavat lukijaa käsittelemään tekstiä kokonaisuutena. Myös monitorointitaidot nousevat tärkeään osaan. Ymmärtämisen kannalta tehokkaimmat lukustrategiat ovat (1) valvontastrategiat: lukija tarkkailee ymmärtämistään ja lukija päättelee sanan tai tekstin sisällön merkityksen; (2) koherenssistrategiat: lukija käyttää kontekstin antamia johtolankoja tulkitakseen sanan tai lauseen ja lukija käyttää taustatietojaan sekä (3) tukistrategia: lukija hyppää tuntemattomien tai pitkien sanojen ja rakenteiden yli. Erityisen tehokkaaksi merkityksen päättelystrategiaksi muodostuu kahden koherenssistrategian kontekstin ja taustatietojen samanaikainen käyttö. Tutkimuksen osallistujat jakautuvat selvästi kahteen ryhmään lukustrategiakäytössään. Kaksi osallistujista osoittautuu taitaviksi lukijoiksi, jotka yhdistelevät strategioita onnistuneiksi kokonaisuuksiksi ja valitsevat tehokkaan strategian kohdatessaan ymmärtämisvaikeuden. He käsittelevät koetekstiä holistisesti. Kaksi muuta osallistujaa suoriutuu koetekstin lukemisesta huomattavasti heikommin. Heidän tekstin kokonaisymmärtämyksensä jää alhaiselle tasolle. He keskittyvät kokonaisuuden sijaan yksityiskohtiin ja heidän strategiavalintansa ovat usein epäonnistuneita.