2000-luvun ulkosuomalaisuus ja kansallisen identiteetin arvoitus : teemahaastattelututkimus nuorten ulkosuomalaisten näkemyksistä suomalaisuuteen, eurooppalaisuuteen ja kansainvälisyyteen
Tässä sosiologian pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan 2000-luvun ulkosuomalaisuutta
identiteettiin liittyvän tematiikan kautta. Pyritään selvittämään, millaisia asioita 2000-luvun
ulkosuomalaisuuteen sisältyy; mitä pääpiirteitä ilmiöstä löytyy ja toisaalta mikä on
kansallisen identiteetin merkitys tämän päivän nuorille ulkosuomalaisille. Kysytään, onko
kansallisuus identiteettiä merkittävästi ylläpitävä ja määrittelevä, vai onko se menettämässä
merkitystään yksilöiden maailmankuvaa rakentavana tekijänä. Aihetta lähestytään
sopeutumiseen, oman kulttuurin säilyttämiseen ja eurooppalaiseen kansalaisuuteen
liittyvien kysymysten kautta.
Kyseessä on kvalitatiivinen haastattelututkimus. Empiirisenä aineistona käytetään
kymmentä 23-35 -vuotiaan nuoren ulkosuomalaisen teemahaastattelua. Haastattelut ovat
puolistrukturoituja ja niissä on käsitelty seitsemää teema-aluetta. Teoreettisena
viitekehyksenä tukeudutaan Stuart Hallin ja Zygmunt Baumanin ajatuksiin identiteetin
merkityksestä ja konstruoinnista postmodernin näkökulmasta.
Tutkielmasta ilmenee, että oman kansallisuuden merkitys säilyy nuorten ulkosuomalaisten
identiteettiä rakenteistavana tekijänä. Suomalaisuus värittää sitä, kuinka muu maailma
koetaan ja nähdään. Rinnalle on kuitenkin noussut merkittävänä tekijänä
kansainvälistyminen; nuorelle ulkosuomalaiselle ulkomailla asuminen tarkoittaa ennen
kaikkea yksilöllisyyttä eli individualistisia valintoja ja päätöksiä kansallisuuteen liittyvien
yhteisöllisyyden tunteiden ohi. Aiemmat ulkosuomalaissukupolvet vaalivat suomalaisuutta
esimerkiksi perustamalla ulkosuomalaiskerhoja ja järjestöjä. Nuoret ulkosuomalaiset
vaikuttavat vaalivan omaa kansallisuuttaan henkilökohtaisemmalla tasolla. Heille
ulkomailla asuminen tarkoittaa ennen kaikkea kansainvälistymistä ja kontaktit toisiin
ulkosuomalaisiin ovat suhteellisen satunnaisia. Lisäksi maastamuutto liittyy suurelta osin
yhä enemmän henkisiin tarpeisiin. Siihen ei sisälly pakkoa tai vaihtoehtojen vähyyttä
kotimaassa vaan se perustuu yksilön omaan uteliaisuuteen ja seikkailuunhaluun, toisaalta
myös itsenäistymisen ja henkisten tarpeiden tyydyttämiseen. Tutkielman tuloksista voidaan
päätellä, että 2000-luvun ulkosuomalaisuutta määrittää ennen kaikkea kansainvälistyminen
ja yksilöllisyys.
...
Alternative title
Teemahaastattelututkimus nuorten ulkosuomalaisten näkemyksistä suomalaisuuteen, eurooppalaisuuteen ja kansainvälisyyteenKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29104]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Tavoitteena vahva ja yhtenäinen kansa : historia ja kieli kansallisen identiteetin rakentamisen välineinä Pätsin aikakauden Virossa 1934-1940
Leukumaa-Autto, Saila (University of Jyväskylä, 2018)In this dissertation, I study national campaigns aimed at constructing Estonian national identity in 1934–1940. The campaigns were organized through the cooperation of Konstantin Päts’ authoritarian government and civil ... -
Tapaustutkimus venäläisestä DPNI-äärioikeistoliikkeestä yhteiskunnallisen kontekstin tuotteena ja kansallisen identiteetin rakentajana
Kinnunen, Nina (2009)Tämä pro gradu-tutkielma on tapaustutkimus venäläisestä äärioikeistoliikkeestä, joka tunnetaan nimellä DPNI – Laittoman maahanmuuton vastainen liike. Tutkimuksella on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin olen pyrkinyt rakentamaan ... -
Rekvisiitan lumoissa : kuvatraditio ja kansallisen identiteetin rakentaminen suomalaisissa 1860-1920 -luvun valokuvamuotokuvissa
Ruottinen, Hanna-Leena (2008)