Show simple item record

dc.contributor.authorHeikkilä, Tanja
dc.date.accessioned2012-07-31T08:43:32Z
dc.date.available2012-07-31T08:43:32Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1223761
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38256
dc.description.abstractEnnallistamisen tavoitteena on nopeuttaa talousmetsäkäytössä olleen boreaalisen metsän palautumista rakenteeltaan, toiminnaltaan ja eliöstöltään luonnontilaisen kaltaiseksi. Ennallistamistoimilla, kuten lahopuun määrän lisäämisellä tai kulotuksella, pyritään jäljittelemään metsän luontaisia häiriöitä, kuten tuulenkaatoja tai metsäpaloja. Intensiivisen metsänhoidon piirissä olevaan tasaikäiseen ja vähälajiseen metsään ihmisavusteinen häiriö, kuten lahopuun lisääminen ja/tai kulotus, luo monimuotoisempaa rakennetta ja uutta kasvutilaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli testata maakiitäjäisten vasteita ennallistamistoimiin, kun ennallistamisesta oli kulunut seitsemän vuotta eli hieman pidempi aika kuin useimmissa metsän ennallistamista koskevissa tutkimuksissa. Tutkimuksen kohteena toimivat kuoppapyydyksin pyydystetyt maakiitäjäis-heimon kovakuoriaiset (Coleoptera: Carabidae), koska ne ovat ekologisesti hyvin tunnettu ryhmä ja niiden tiedetään vastaavan herkästi metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttamiin elinympäristön muutoksiin. Tutkin ennallistamisen vaikutuksia maakiitäjäisten yhteisörakenteen vaihteluun tutkimusaloilla, joita oli kulotettu, harvennettu ja jätetty erilaiset määrät maapuuta. Lisäksi huomioin tutkimusalojen sisällä olleen kosteusgradientin. Tämän tutkimuksen perusteella maakiitäjäislajisto vaikutti selvinneen ennallistamistoimenpiteistä ts. häiriöistä kohtalaisen hyvin. Tarkempaa tarkastelua varten jaoin lajiston metsän latvuskerroksen sulkeutuneisuuden mukaan metsä-, avomaa- ja generalistilajeihin. Metsälajisto oli säilynyt parhaiten alojen kosteilla ruuduilla, mutta avomaa- ja generalistilajisto näyttivät yleisesti hyötyneen häiriöistä. Kulolajistoa ei löytynyt, joten edes voimakkaimmin palaneet alat eivät tarjonneet niille sopivia resursseja. Luontaisiin häiriöihin sopeutuneet lajit voivat hyötyä mutta metsien herkimmät lajit kärsiä ennallistamisesta, joten metsän historia, rakenne ja lajisto täytyy tuntea ennen ennallistamistoimiin ryhtymistä. Tutkimuksessa saatua tietoa lajien vasteista häiriöihin voidaan hyödyntää metsän ennallistamisessa. Kuitenkin tulosten yleistettävyydestä muihin lajiryhmiin sekä häiriöiden ja ennallistamistoimien pitkäaikaisista vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa.
dc.format.extent31 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othermaapuut
dc.titleBoreaalisen metsän ennallistamistoimien vaikutukset maakiitäjäisiin (Coleoptera, Carabidae)
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201207312122
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEkologia ja evoluutiobiologiafi
dc.contributor.oppiaineEcology and evolutionary biologyen
dc.date.updated2012-07-31T08:43:32Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi4011
dc.subject.ysokovakuoriaiset
dc.subject.ysomaakiitäjäiset
dc.subject.ysometsät
dc.subject.ysoharvennus
dc.subject.ysokulotus
dc.subject.ysoennallistaminen
dc.subject.ysohäiriöt


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record