Boreaalisen metsän ennallistamistoimien vaikutukset maakiitäjäisiin (Coleoptera, Carabidae)

Abstract

Ennallistamisen tavoitteena on nopeuttaa talousmetsäkäytössä olleen boreaalisen metsän palautumista rakenteeltaan, toiminnaltaan ja eliöstöltään luonnontilaisen kaltaiseksi. Ennallistamistoimilla, kuten lahopuun määrän lisäämisellä tai kulotuksella, pyritään jäljittelemään metsän luontaisia häiriöitä, kuten tuulenkaatoja tai metsäpaloja. Intensiivisen metsänhoidon piirissä olevaan tasaikäiseen ja vähälajiseen metsään ihmisavusteinen häiriö, kuten lahopuun lisääminen ja/tai kulotus, luo monimuotoisempaa rakennetta ja uutta kasvutilaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli testata maakiitäjäisten vasteita ennallistamistoimiin, kun ennallistamisesta oli kulunut seitsemän vuotta eli hieman pidempi aika kuin useimmissa metsän ennallistamista koskevissa tutkimuksissa. Tutkimuksen kohteena toimivat kuoppapyydyksin pyydystetyt maakiitäjäis-heimon kovakuoriaiset (Coleoptera: Carabidae), koska ne ovat ekologisesti hyvin tunnettu ryhmä ja niiden tiedetään vastaavan herkästi metsänhoitotoimenpiteiden aiheuttamiin elinympäristön muutoksiin. Tutkin ennallistamisen vaikutuksia maakiitäjäisten yhteisörakenteen vaihteluun tutkimusaloilla, joita oli kulotettu, harvennettu ja jätetty erilaiset määrät maapuuta. Lisäksi huomioin tutkimusalojen sisällä olleen kosteusgradientin. Tämän tutkimuksen perusteella maakiitäjäislajisto vaikutti selvinneen ennallistamistoimenpiteistä ts. häiriöistä kohtalaisen hyvin. Tarkempaa tarkastelua varten jaoin lajiston metsän latvuskerroksen sulkeutuneisuuden mukaan metsä-, avomaa- ja generalistilajeihin. Metsälajisto oli säilynyt parhaiten alojen kosteilla ruuduilla, mutta avomaa- ja generalistilajisto näyttivät yleisesti hyötyneen häiriöistä. Kulolajistoa ei löytynyt, joten edes voimakkaimmin palaneet alat eivät tarjonneet niille sopivia resursseja. Luontaisiin häiriöihin sopeutuneet lajit voivat hyötyä mutta metsien herkimmät lajit kärsiä ennallistamisesta, joten metsän historia, rakenne ja lajisto täytyy tuntea ennen ennallistamistoimiin ryhtymistä. Tutkimuksessa saatua tietoa lajien vasteista häiriöihin voidaan hyödyntää metsän ennallistamisessa. Kuitenkin tulosten yleistettävyydestä muihin lajiryhmiin sekä häiriöiden ja ennallistamistoimien pitkäaikaisista vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa.