Jänisten jäljillä Varkaudessa : Varkauden urbanisoitumiskehitys
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää onko Varkaudesta nähtävissä urbaanin kaupungin piirteitä Jänisten valokuvaajasuvun valokuvia tarkastelemalla. Tarkoituksena on tarkastella kuinka Varkaus-nimisestä tilasta on kehittynyt itsenäinen Varkauden kaupunki ja peilata Jänisten valokuvaajasuvun kuvien kautta sen kaupungistumista. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Onko Varkaus urbaani kaupunki? Kuinka se näyttäytyy valokuvissa? Onko urbaani todellista, vai onko se vain kuvaajan näkemys tai mielikuva?
Työn tutkimusmateriaalina ovat Jänisten valokuvat sekä suvun jäsenten että Jänisten kanssa yhteistyötä tehneiden haastattelut. Mukana on ollut myös Rehellinen Varkaus teoksen pohjana olleita varkautelaisten haastattelunauhoja (1980). Varkauden museossa sijaitsevan Jäniksen valokuvakokoelman negatiiveja on arviolta noin 200.000 kappaletta. Näistä tarkastelun kohteena on ollut 13.
Tutkimusmenetelmä on laadullinen, haastatteluihin ja kuvien analysointiin perustuva tarkastelu, jossa pyritään löytämään urbanisaatioteorioiden ja valokuvien välinen suhde. Kuvien tulkinnassa on käytetty Roland Barthesin kehittämää tulkintaa studiumista ja punctumista.
Kuvia tarkastellessani olen lähestynyt niitä kolmen kaupunkiteoreettisen teeman kautta: kaupungin hahmon, kaupunkilaisten ja teknologian näkökulmista. Jänisten valokuvista löysin studiumin ja usein myös silmään pistävän punctumin, Löysin Jänisten kuvista tiiviin ja urbaanin Varkauden, jonka elämänsyke on ollut voimakas. Valokuvien urbaani kaupunki lupaa enemmän, kuin mitä todellinen Varkaus on, mutta silti Varkaudessa on myös urbaani todellisuus.
...
Muu nimeke
Varkauden urbanisoitumiskehitysMetadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29739]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Petsamon kuvat maisemakuvateoksissa 1930-luvulla osana Petsamon markkinointia ja Suomi - kuvaa
Penttinen, Marketta (2022)Petsamon alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa 14.10.1920. Tämän tutkimuksen kohteena ovat 1930- luvulla julkaistujen Suomea esittelevien maisemakuvateosten Petsamoa esittelevät kuvat. Aineiston kuvateoksia käytettiin ... -
Valokuvan voi repiä : valokuvan rakenne-elementit, käyttöympäristöt sekä valokuvatulkinnan syntyminen
Hietaharju, Mikko (Jyväskylän yliopisto, 2006)Hietaharju selvitti väitöstutkimuksessaan, miten valokuvan rakenne-elementit eli sommittelun perustana olevat valon, tilan ja ajan esittämiset vaikuttavat valokuvan sisältöihin. Lisäksi hän selvitti, millaisia perusteluja ... -
Lehtorin muotokuva : G. A. Stooren valokuvat omaelämäkerrallisuuden tulkkina
Mäkinen, Virpi (Historiallinen yhdistys, 2018)Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja ... -
ProKoulu-malli näkyy työrauhan kehittymisenä ja hyvinvointina Varkauden kouluissa
Karhu, Anne; Laitinen, Soile; Laukkanen, Eriikka; Loimusalo, Heikki; Malkki, Päivi; Malmberg, Suvi; Närhi, Vesa; Savolainen, Hannu; Savolainen, Pirjo; Selkomaa, Minna; Suomalainen, Anne; Taskinen, Katja (Niilo Mäki Instituutti, 2018)Varkauden kaupungin sivistystoimen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö alkoi kolmiportaisen tuen verkostohankkeessa (ISKE). Hankkeen loputtua Varkaudessa oltiin halukkaita jatkamaan tutkimukseen perustuvan toimintamallin ... -
Mustialan henki : Kustaa Ruhasen (1864–1931) valokuvat elävän perinnön tallentajina
Rekola, Tiina (2021)Tutkielmassa yhdistyvät elävä perintö ja rakennettu kulttuuriympäristö, joita tarkastellaan visuaalisen aineiston kautta. Tutkimuskohde, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Mustiala Lounais-Hämeessä, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.