Petsamon kuvat maisemakuvateoksissa 1930-luvulla osana Petsamon markkinointia ja Suomi - kuvaa
Authors
Date
2022Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Petsamon alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa 14.10.1920. Tämän tutkimuksen kohteena ovat 1930-
luvulla julkaistujen Suomea esittelevien maisemakuvateosten Petsamoa esittelevät kuvat. Aineiston
kuvateoksia käytettiin Suomen esittelyyn sekä ulkomaille että kotimaassa. Millaisilla kuvilla
Petsamoa esiteltiin maisemakuvateoksissa? Tutkimusmenetelmänä ovat luettelointi, analysointi ja
kontekstualisointi. Maisemakuvateosten toimittajat näkivät Petsamon suomalaisesta näkökulmasta.
Kuvien valintaan vaikutti myös kustantaja. Valokuvaajilla ei välttämättä ollut mitään erityistä
tavoitetta luoda tiettyä kuvaa Suomen pohjoisimmasta kulmasta. Konteksti, johon kuvat
kuvaamisen jälkeen julkaisussa liitettiin ja kuvateksti, joka kertoi lisää kuvien aiheesta, paljastaa
myös teoksen toimittajan ajatusmaailman suhteessa monikulttuuriseen Petsamoon.
Ulkoasiainministeriö halusi luoda myönteistä kuvaa Suomesta ja suomalaisista julkaisemiensa
teosten kautta. Siihen sopivat huonosti kuvat venäläisestä luostarista ja kolttasaamelaisista. Näin
ollen Petsamoa esiteltiinkin näissä teoksissa pelkästään luonnonmaisemilla, kuten koskilla ja
luonnonpuistoilla. Urheilukalastukseen liittyvät kuvat liitettiin osaksi koskiluontoa. Matkakirjojen ja
suomalaisille suunnattujen teosten kuvamaailma on ollut monipuolisempi. Näistä löytyy kuvia myös
Petsamon luostarista, suomalaisista kalastajista ja kolttasaamelaisista. Petsamoon luotiin olosuhteet
turismille rakentamalla sinne matkailuun tarvittavia matkailumajoja. Jäämerentien valmistuttua
turismi lisääntyi erityisesti tien päätepisteeseen Liinahamariin. Syväsatama ja matkailumaja
houkuttelivat alueelle runsaasti kotimaisten turistien lisäksi myös ulkomaisia turisteja. Alue ja sen
infrastuktuuri kehittyivät kovaa vauhtia, kunnes talvisodan syttyminen lopetti turismin ja alue
luovutettiin lopullisesti 1944 Neuvostoliitolle
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29106]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Lehtorin muotokuva : G. A. Stooren valokuvat omaelämäkerrallisuuden tulkkina
Mäkinen, Virpi (Historiallinen yhdistys, 2018)Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja ... -
Valokuvan voi repiä : valokuvan rakenne-elementit, käyttöympäristöt sekä valokuvatulkinnan syntyminen
Hietaharju, Mikko (Jyväskylän yliopisto, 2006)Hietaharju selvitti väitöstutkimuksessaan, miten valokuvan rakenne-elementit eli sommittelun perustana olevat valon, tilan ja ajan esittämiset vaikuttavat valokuvan sisältöihin. Lisäksi hän selvitti, millaisia perusteluja ... -
Jänisten jäljillä Varkaudessa : Varkauden urbanisoitumiskehitys
Laitinen, Jouko (2008)Tutkimuksen tehtävänä on selvittää onko Varkaudesta nähtävissä urbaanin kaupungin piirteitä Jänisten valokuvaajasuvun valokuvia tarkastelemalla. Tarkoituksena on tarkastella kuinka Varkaus-nimisestä tilasta on kehittynyt ... -
Saksalaisena Savossa : Arnold Boos (1831-1880) Kuopion kaupunkiympäristön kuvaajana
Manninen, Sirkku (2018)Tutkielma käsittelee saksalaissyntyisen, Kuopiossa vuosina 1862–1880 asuneen ja työskennelleen valokuvaaja Arnold Boosin (1831–1880) vaiheita sekä hänen paikkakunnalta ottamiaan maisemakuvia. Tutkielman tavoitteena on ...