dc.contributor.author | Partanen, Maiju | |
dc.date.accessioned | 2012-06-27T15:18:02Z | |
dc.date.available | 2012-06-27T15:18:02Z | |
dc.date.issued | 2012 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1218814 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38113 | |
dc.description.abstract | Maahanmuuttajat työllistyvät Suomessa usein aluksi ammattitaitoaan ja koulutustaan vastaamattomiin sisääntuloammatteihin, joissa kielitaito- ja koulutusvaatimukset ovat vähäiset. Sisääntuloammatteja ei ole vielä tutkittu suomen kielen oppimisen kannalta. Pro gradu -tutkielmani käsittelee aihetta viiden siivousalalla työskentelevän afrikkalaisen maahanmuuttajan näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena ovat heidän käsityksensä ja kokemuksensa suomen kielen oppimisesta yleisesti ja siivous- tai pesulatyössä. Huomiota kiinnitetään työyhteisön tarjoamaan oikea-aikaiseen tukeen (scaffolding) ja suomen kielen oppimisen kannalta merkityksellisiin tarjoumiin sisääntulotyössä (affordanssit). Tutkielmassa selvitetään myös maahanmuuttajien käsityksiä ja odotuksia sisääntuloammatissa työs-kentelemisen vaikutuksesta tulevalle työuralle.
Tutkimus on laadullinen ja toteutettu etnografisella otteella. Aineistona on kahdeksan teemahaastattelua viideltä maahanmuuttajalta sekä aikajanapiirros suomen kielen oppimisestaan yhdeltä heistä. Pääanalyysimenetelmänä on sisällönanalyysi, jota täydennetään narratiivisella analyysilla. Teoreettisena viitekehyksenä on sosiokognitiivisuus, joka perustuu bahtinilaiseen dialogisuuteen ja sosiokulttuuriseen kielenoppimisnäkemykseen. Kielenoppimista tarkastellaan sekä kognitiivisena että sosiaalisena prosessina, jossa tilanteinen kielenkäyttö korostuu.
Haastateltujen mukaan suomen kielen taito on tarpeen, koska se avaa pääsyn työelämään, jatko-opintoihin ja suomalaisiin yhteisöihin. Kielenoppimista edistävät suomenkieliset vuorovaikutustilanteet, äidinkielisten tuki ja oppimisympäristöt, joissa suomea kohtaa jatkuvasti ympärillään. Tällaisiin ympäristöihin ei kuitenkaan ole helposti pääsyä, joten työpaikka voi olla tärkeä oppimisympäristö. Sisääntulotyössä oppimismahdollisuuksia tarjoavat työtehtävien suorittamisen kannalta merkitykselliset tekstit kuten suomenkieliset tiedotteet ja käyttöohjeet työkoneissa. Ohjeet avautuvat tarjoumiksi vasta työyhteisön tuella. Suomi työkielenä edistää vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja sanaston oppimista, vaikka työtehtävät ovat rutiininomaisia. Työyhteisö tukee suomenoppijoita havainnollistamalla kielellistä ainesta muun muassa kehonkielellä ja näyttämällä työtehtävät käytännössä. Kielenopetuksessa tulisikin huomioida kehollisuuden merkitys kielenoppimisessa. Myös korjaaminen ja toistaminen edistävät maahanmuuttajien käsitysten mukaan kielenoppimista. Sisääntuloammatissa voidaan saavuttaa suomen kielen taitoa, työkokemusta ja itseluottamusta, jotka saattavat edistää työllistymistä omalle koulutusalalle tulevaisuudessa.
Pro gradu -tutkielma on osa Jyväskylän yliopiston Suomi työkielenä -tutkimushanketta, jota rahoittaa Emil Aaltosen säätiö vuosina 2011–2013. | |
dc.format.extent | 123 sivua | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and
print it for Your own personal use. Commercial use is
prohibited. | en |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.subject.other | suomi toisena kielenä | |
dc.subject.other | kielen oppiminen | |
dc.subject.other | ammatillinen kielitaito | |
dc.subject.other | työssäoppiminen | |
dc.subject.other | käsitykset | |
dc.subject.other | dialogisuus | |
dc.title | Matkalla sairaalaan : maahanmuuttajien käsityksiä suomen kielen oppimisesta sisääntuloammatissa | |
dc.title.alternative | Maahanmuuttajien käsityksiä suomen kielen oppimisesta sisääntuloammatissa | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201206271974 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities | en |
dc.contributor.laitos | Kielten laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Languages | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Suomen kieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | Finnish | en |
dc.subject.method | Kvalitatiivinen tutkimus | |
dc.subject.method | Etnografia | |
dc.date.updated | 2012-06-27T15:18:02Z | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 309 | |
dc.subject.yso | suomen kieli | |
dc.subject.yso | toinen kieli | |
dc.subject.yso | kielen oppiminen | |
dc.subject.yso | työssäoppiminen | |
dc.subject.yso | käsitykset | |
dc.subject.yso | dialogisuus | |
dc.subject.yso | maahanmuuttajat | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |