Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorHilander, Anja
dc.date.accessioned2012-06-22T04:55:47Z
dc.date.available2012-06-22T04:55:47Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1218567
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/38082
dc.description.abstractTämän tutkimuksen lähtökohtana on tilanne, jossa naisten yrittäjyysaktiivisuus on alhaisempaa kuin miesten. Asia on Suomessa tiedostettu ja erilaisten naisyrittäjyyttä edistävien hankkeiden ja toimenpide-ehdotusten avulla naisten kiinnostusta yrittäjyyteen on yritetty lisätä. Kasvu on kuitenkin hidasta, siitäkin huolimatta, että naiset ovat miehiä koulutetumpia. Suomessa naisyrittäjien osuus on noin kolmannes kaikista yrittäjistä, mutta toisaalta Euroopan mittakaavassa Suomen naisyrittäjien osuus on kärkisijoilla. Ylipäätään naisyrittäjyyden tutkimus on suhteellisen nuori tutkimusala, sillä varhaisimmat naisten yrittäjyyteen liittyvät tutkimukset ovat 1970-luvulta. Tähän asti yrittäjyystutkimus on kohdistunut miesten yrittäjyyteen, joten vallitseva yrittäjyyden käsitys on muodostunut sen perusteella. Kriittisimmät tutkijat esittävätkin, ettei ole olemassa naisyrittäjyyttä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sitä, mitkä tekijät vaikuttavat naisten yrittäjyysintentioon. Yrittäjyystutkimuksessa puhutaan palkkatyön ja yrittäjyyden välissä vaikuttavista veto- ja työntövoimista. Työntävä tekijä voi olla esimerkiksi tyytymättömyys työuran etenemiseen, kun taas yrittäjyyteen vetävä tekijä voi olla mahdollisuus toteuttaa itseään yrittäjänä. Tämän tutkimuksen kohteena ovat viisi 40–60 vuoden ikäistä naista, jotka työuran jälkeen etsivät yrittäjyydestä vaihtoehtoa palkkatyölle. Tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan yrittäjyyden teorioiden lisäksi elämänkaaripsykologian viitekehyksessä, jossa elämä jaetaan jaksoihin ja kullakin jaksolla on omat haasteensa. Tämän ajatusmallin kautta työ nähdään välineenä kehittyä, jolloin työpaikan valinnassa yksilön tarpeilla on merkitystä. Tutkimuksen johtopäätöksissä kyseenalaistetaan yksipuolinen palkkatyö–yrittäjyys-asetelma, joka tarjoaa liian vähän vaihtoehtoja työn kautta kehittymiselle. Samoin vaihtoehtojen vähyyden takia kynnys lähteä yrittäjäksi on tässä asetelmassa korkea. Toiseksi tuodaan esiin työn merkitys osana yksilön kehitystä, jolloin niin työhön kuin yrittäjyyteenkin liittyvissä asioissa yksilöiden tavoitteilla on tärkeä merkitys. Kaiken kaikkiaan työntekoa ja yrittäjyyttä säätelevien rakenteiden ja lainsäädännön tulisi olla nykyistä joustavampia. Niiden tulisi tukea työhön liittyviä yksilöllisiä tarpeita ja elämänvaiheita.
dc.format.extent106 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otheryrittäjyys
dc.subject.othernaisyrittäjyys
dc.subject.otheryrittäjyysintentio
dc.subject.othertyöntö- ja vetovoimat
dc.subject.otherelämänkaariajattelu
dc.subject.othertyöura
dc.titleNaisyrittäjyys - vetoa vai työntöä työelämästä?
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201206221939
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYrittäjyysfi
dc.contributor.oppiaineEntrepreneurshipen
dc.date.updated2012-06-22T04:55:47Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi20422
dc.subject.ysoyrittäjyys
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysotyöura
dc.subject.ysoelämänkaari


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot