Gymnasieelevers och lärares åsikter om återkoppling och om dess betydelse

Abstract

Ruotsin kielen oppitunneilla oppilaat saavat opettajalta palautetta tekemisistään ja kielitaidostaan. Palautteen on tarkoitus edistää oppilaan oppimista, joten voidaan olettaa, että opettajan antamalla palautteella on vaikutusta oppilaan motivaatioon ja sitä kautta kielen oppimiseen.

Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa lukiolaisten ajatuksia ruotsin opetuksessa saamastaan palautteesta. Tarkoituksena on selvittää, millaista palautetta lukiolaiset saavat, saavatko he mielestään riittävästi palautetta ja millaista heidän mielestään on hyvä palaute. Kartoitan myös opettajien ajatuksia palautteen antamisesta ja sen vaikutuksista. Tutkielman tarkoituksena on lisäksi selvittää, onko palautteella mahdollisesti vaikutusta motivaatioon ruotsin opiskelua kohtaan.

Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka koostui sekä monivalinta- että avoimista kysymyksistä. Kyselyyn vastasi 47 lukiolaista kahdesta eri lukiosta Pirkanmaalta. Aineistona käytän lisäksi kahden opettajan kirjallisia haastatteluja. Aineiston analysointiin käytin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Aineiston suppeuden vuoksi tutkielman tarkoituksena ei ole saada yleistettäviä tuloksia, vaan kartoittaa ruotsin tunneilla annettavan palautteen määrää ja laatua sekä kuvailla oppilaiden ja jossain määrin myös opettajien ajatuksia palautteesta.

Kyselyn perusteella voidaan todeta, että lukiolaiset toivovat saavansa enemmän henkilökohtaista ja yksityiskohtaisempaa palautetta. Vastauksista näkyy, että sekä opettajat että oppilaat kokevat palautteella olevan vaikutusta motivaatioon. Lähes kaikkia positiivinen palaute motivoi, kun taas joillekin negatiivinen palaute aiheuttaa päinvastaisen reaktion. Opettajien vastauksista käy ilmi, että he eivät mielestään anna tarpeeksi palautetta. Syynä tähän on useimmiten ajanpuute. Opettajat kuitenkin uskovat, että palautteella on vaikutusta opiskelumotivaatioon.