Etninen monikulttuurisuus Suomessa : suomalaisten opettajien ajatuksia etnisestä monikulttuurisuudesta ja suomalaisuudesta

Abstract

TIIVISTELMÄ

Vatanen Campos S. 2011. Etninen monikulttuurisuus ja integraatio Suomessa - suomalaisten opettajan ajatuksia etnisestä monikulttuurisuudesta ja suomalaisuudesta. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma, 94 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien asenteita monikulttuurisuutta ja suomalaisuutta kohtaan. Aihe on ajankohtainen ja uutta tutkimusta tarvitaan käytännön työn tukemiseksi. Toivon tämän työn herättävän keskustelua etnisestä monikulttuurisuudesta erityisesti opettajien keskuudessa, koska monilla opettajilla on tiedostamattaankin tähän aiheeseen liittyen ennakkoluuloja, tietämättömyyttä sekä pelkoja, jotka täytyy käsitellä, etteivät ne ohjaisi opettajan valintoja koulussa. Laadullinen tutkimus tuntui tässä tutkimuksessa sopivimmalta vaihtoehdolta. Aineiston keräsin haastattelemalla kymmentä opettajaa. Opettajat olivat töissä ympäri Suomea, mutta kerääntyivät Jyväskylään suorittamaan erillisiä erityisopettajan opintoja syksyllä 2010 sekä keväällä 2011. Haastattelut toteutin teemahaastatteluin keväällä 2011. Tutkimuksen tulokset paljastavat, että suurin osa opettajista suhtautuu etniseen monikulttuurisuuteen myönteisesti. Toisaalta osa opettajista koki oman osaamisensa puutteelliseksi ja tunsi epävarmuutta erityisesti kielimuurin vuoksi. Ne, joilla oli henkilökohtaista kokemusta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamisesta tai ystävyydestä maahanmuuttajataustaisten kanssa, olivat niitä, jotka suhtautuivat asiaan myönteisimmin. Toisaalta myös kielteiset kokemukset vaikuttivat opettajien suhtautumiseen. Tutkimuksessa selvisi myös, että osa opettajista kokee tiettyjen kulttuuriryhmien aiheuttavan enemmän työtä opettajalle ja osa opettajista sanoi voivansa määritellä ihmisen ulkonäön perusteella hänen alkuperänsä. Tällaiset ennakko-olettamukset saattavat vaikuttaa oppilaan sopeutumiseen ja integraatioon. Oppilas toimii odotusten mukaisesti, olivat ne sitten negatiivisia tai positiivisia. (Talib 2002, 52- 53.) Näin ollen opettajien negatiiviset ennakkoluulot vaikuttavat kielteisesti oppilaiden sopeutumiseen Suomessa. Suomalaisuutta ei opettajien mielestä määritä ulkonäkö eikä suomen kieli, vaan henkilö voi itse päättää omasta identiteetistään. Toisaalta opettajat myönsivät kuitenkin ulkonäön vaikuttavan henkilön mahdollisuuksiin onnistua elämässä täällä Suomessa. Tutkimuksessa selvisi, että opettajilla itsellään oli hyvin vähän yhteyttä maahanmuuttajataustaisten kanssa ja lähinnä kohtaamiset rajoittuivat koulussa tapahtuvaan kohtaamiseen. Opettajien koulutus ei ollut antanut kenellekään opettajista tarvittavaa tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohtaamiseen.