Oppilaiden osallisuus draamatyöpajassa : oppilaiden sanalliset aloitteet ja niiden seuraukset

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin draamatyöpajassa syntynyttä vuorovaikutusta oppilaiden osallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mistä aiheista oppilaat tekivät työpajassa sanallisia aloitteita, ja mitä näistä aloitteista työpajassa seurasi. Tutkimusote oli laadullinen, ja tutkimuksen aineisto koostui yhdeksän oppitunnin mittaisesta työpajakokonaisuudesta. Työpajaa ohjasi kaksi teatterialan ammattilaista, ja siihen osallistui seitsemän erityisoppilasta. Aineiston analyysi toteutettiin videotallenteiden ja niistä tehtyjen litteraattien avulla. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia, jossa oli viitteitä myös keskustelunanalyyttisesta lähestymistavasta. Työpaja oli lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttuuriaitan järjestämä.

Oppilaat tekivät draamatyöpajassa runsaasti aloitteita. Aloitteissaan oppilaat ottivat puheeksi henkilökohtaisia asioita esimerkiksi kertomalla omista tunteistaan ja omasta itsestään muille. Työpajan tehtävien aiheista erityisesti roolivaatteiden sovittaminen, oppilaista otetut valokuvat ja oppilaista tehdyt laulut innostivat oppilaita aloitteiden tekoon. Lisäksi oppilaat tekivät aloitteita, joilla he osallistuivat työpajan eteenpäin kuljettamiseen. Oppilaiden aloitteista 68 % oli työpajan toimintaa edistäviä ja 32 % työpajan toiminnasta etäännyttäviä. Oppilaiden aloitteiden seurausten osalta hahmotettiin kolme eri kategoriaa: minipalaute tai ei palautetta, aloitteen huomiointi (vastaus, kommentti, kielto) ja aloitteen elaboraatio (dialogi, keskustelu, toiminnan muokkautuminen). Kaikki tavat olivat vahvasti edustettuina kuitenkin siten, että yleisin seuraus aloitteisiin oli aloitteiden huomiointi ja vähiten käytetty minimipalautteen antaminen tai palautteen puuttuminen.

Draamatyöskentely mahdollisti tässä työpajassa dialogisen vuorovaikutuksen ja loi oppilaille tilaa sanallisten aloitteiden tekemiseen. Oppilaat osallistuivat aloitteillaan aktiivisesti työpajan toimintaan, ja heidän aloitteitaan kuunneltiin ja aloitteista seurasi huomattavan usein myös jatkoa. Draamatyöpaja tarjosi oppilaille mahdollisuuden ottaa puheeksi aiheita, jotka liittyivät oleellisesti mm. opetussuunnitelman ihmisenä kasvun sisältöihin. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että draamakasvatus voi osaltaan olla luomassa kouluun oppilaita osallistavia käytänteitä ja ilmapiiriä ja samalla tukea myös inklusiivisen kasvatuksen tavoitteita ja periaatteita.