Musik i svenskundervisning på högstadiet
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, käyttävätkö yläkoulun ruotsinopettajat musiikkia opetuksessaan ja millaisia kokemuksia heillä on musiikin liittämisestä ruotsinopetukseen. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, millä tavoin ja kuinka usein he käyttävät musiikkia opetuksessa sekä millaisia hyviä ja huonoja puolia he näkevät sen käytössä olevan. Tutkimuksen hypoteesi oli, että musiikin rooli ruotsinopetuksessa ei ole erityisen suuri. Tutkimuksen aineisto koostui 46 sähköisestä kyselylomakkeesta, jotka kerättiin ruotsinopettajilta Suomen ruotsinopettajat ry:n sähköpostilistan kautta. Kysely sisälsi sekä väittämiä että avoimia kysymyksiä, joten vastaukset analysoitiin osittain kvantitatiivisesti ja osittain kvalitatiivisesti.
Noin kolme neljästä opettajasta ilmoitti käyttävänsä jonkin verran musiikkia ruotsin opetuksessa. Kaikki opettajat, jotka ilmoittivat käyttävänsä erittäin paljon tai paljon musiikkia, käyttivät ainakin jonkin verran oppikirjojen ulkopuolista musiikkia. Opettajat kokivatkin, että oppikirjat sisältävät liian vähän musiikkia, ja toivoivat saavansa enemmän vinkkejä musiikin käyttöön opetuksessa. Vastaajat olivat sitä mieltä, että musiikkia voidaan käyttää melkein millä kielenopetuksen osa-alueella tahansa ja sillä on monia positiivisia vaikutuksia kielenoppimiseen. Opetustarkoituksessa musiikkia käytettiin eniten kuullunymmärtämisessä, sanaston opetuksessa, aiheeseen syventymisessä ja kielialueen (musiikki)kulttuuriin tutustumisessa. Vähiten musiikkia käytettiin luetunymmärtämisen, suullisen kielitaidon, kirjallisen tuottamisen ja luovan ilmaisun harjoituksissa. Virkistystarkoituksessa vastaajat käyttivät musiikkia eniten taukomusiikkina ja oppilaiden piristämiseen ja virkistämiseen, vähiten taustamusiikkina ja oppilaiden rentouttamiseen. Suurimpina musiikin etuina opettajat pitivät sen rauhoittavaa ja motivoivaa vaikutusta sekä sitä, että oppilaat yleensä pitävät musiikista. Haittapuolina vastaajat näkivät ajanpuutteen sekä tunneilla että tehtävien valmistelussa, vaikeuden löytää tunneille sopivaa musiikkia sekä sen, että musiikki saattaa rentouttaa oppilaita liikaa. Osa vastaajista oli sitä mieltä, että musiikin käytöllä ei ole haittapuolia.
Yleisesti musiikilla ei kuitenkaan ollut kovin suurta roolia opetuksessa, mikä vahvisti tutkimuksen hypoteesin. Opettajat näyttivät kuitenkin tarvitsevan lisää koulutusta musiikin käytössä voidakseen paremmin hyödyntää sitä. Myös valmiit tehtävät ja tehtäväpaketit saattaisivat mahdollisesti helpottaa opettajien työtä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5334]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Engelska – resurs eller hot mot svenska språket på finska högstadiet? : lärarnas synpunkter på engelskans roll i svenskundervisning
Hutka, Pauliina (2016)Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää ruotsinopettajien mielipiteitä englannin kielen vaikutuksesta ja asemasta yläkoulun ruotsinopetuksessa. Tutkielmassa keskitytään erityisesti siihen voiko ruotsinopettajien mielestä ... -
Individuell anpassning av svenskundervisning på högstadiet
Nelimarkka, Sanni (2018)Kevät 2018 Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia miten suomalaisten peruskoulujen ruotsin aineenopettajat eriyttävät opetusta yläkoulun ruotsin oppitunneilla oppilaiden yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Sen lisäksi, ... -
Fysisk aktivitet i svenskundervisning på högstadiet och gymnasiet
Seppänen, Anna-Maija; Väisänen, Petri (2015)Tässä tutkielmassa tutkittiin fyysisen aktiivisuuden käyttöä ruotsinopetuksessa yläkoulussa ja lukiossa. Tarkoituksenamme oli selvittää, hyödynnetäänkö liikettä ja liikkumista ruotsin oppitunneilla ja millä tavoin. Lisäksi ... -
Att motivera elever som lärare i svenska i högstadiet: Lärarnas tankar och kunskaper om motivering och motiveringsmetoder
Saarinen, Katja (2013)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten ruotsin kielen opettajat motivoivat oppilaitaan ruotsin kielen tunneilla yläkoulussa ja minkälaisia taitoja ja tietoja ruotsin kielen opettajilla on motivoimismetodeista ... -
Svensklärares uppfattningar om dyslexi och inlärningsstrategier på högstadiet. Två fallstudier.
Mäenpää, Anni; Pöyhönen, Timo (2010)Tutkielmamme tarkoituksena on ottaa selvää yläasteen ruotsin opettajien käsityksiä oppilaista, joilla on dysleksia sekä miten he ottavat tällaiset oppilaat opetuksessa huomioon. Tämän lisäksi haluamme selvittää, mitä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.