dc.contributor.author | Flink, Riina | |
dc.date.accessioned | 2012-05-28T18:07:47Z | |
dc.date.available | 2012-05-28T18:07:47Z | |
dc.date.issued | 2010 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37913 | |
dc.description.abstract | Riina Flink. 2010. Aktiivisen voimatyyppisen palautumisharjoitteen vaikutus voimantuottoon ja lihasaktiivisuuteen. Kandidaatin tutkielma, Biomekaniikka, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän
yliopisto. 52 s.
Voimatyyppisen harjoitteen vaikutusta voimaharjoituksesta palautumiseen on tutkittu hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin tutkia aktiivisen palautumisjakson vaikutusta raskaasta jalkaprässiharjoituksesta palautumiseen. Aktiivisen palautumisen ryhmä (AP, 5 koehenkilöä) suoritti harjoituksen jälkeen aktiivisen jalkaprässiharjoitteen (10x10) 30% kuormalla alkuperäisestä maksimikuormasta. Passiivisen palautumisen ryhmä (PP, 9 koehenkilöä) taas suoritti passiivisen palautumisjakson
jonka aikana he vain istuivat. Koehenkilöiltä seurattiin erilaisia voimamuuttujia ja lihasaktiivisuuteen liittyviä muuttujia, kuten maksimaalinen isometrinen voima (MVC), voimantuottonopeus
(RFD) ja maksimaalinen integroitu elektromyografia (iEMG) eli lihasaktiivisuus. Lähtötaso mittaus suoritettiin 1,5 tuntia ennen 10 x10 x 70 % jalkaprässisarjaa. Heti kuormituksen jälkeen
(post 0h), heti palautumisjakson jälkeen (post 1h), sekä 2,5 h ja 20 h kuormituksen jälkeen suoritettiin seurantamittaukset. Koehenkilöiden vähäinen määrä ja heidän isot keskinäiset erot hankaloittivat tulosten tulkintaa. Suurien keskihajontojen vuoksi tilastollisesti merkitseviä eroja ei monessakaan muuttujassa löydetty, vaikka arvot erosivatkin keskiarvoiltaan paljon. Maksimivoiman tuloksista kuitenkin pystyttiin päättelemään, että PP – ryhmän palautuminen oli nopeampaa kuin AP – ryhmän. Maksimivoima oli palautunut PP – ryhmällä lähtötasolleen 20 tunnin kuluttua kuormituksesta kun AP – ryhmän MVC ei palautunut lähtötasolleen tutkimusasetelman aikana. Lisäksi juuri heti palautumisjakson jälkeen ryhmien voimatasoissa oli suurin ero. PP – ryhmä oli palautunut 79
%: iin lähtötasosta kun AP – ryhmä oli palautunut vain 63 %:iin lähtötasosta. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että AP – ryhmän palautumisharjoitteen kuorma oli todennäköisesti liian
raskas. Tämän tutkimuksen perusteella ainakaan näin raskas voimatyyppinen palautumisharjoite ei nopeuta harjoituksesta palautumista vaan pikemminkin pidentää palautumisaikaa. | |
dc.format.extent | 48 | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | aktiivinen palautuminen | |
dc.subject.other | voimatyyppinen harjoite | |
dc.subject.other | MVC | |
dc.subject.other | iEMG | |
dc.title | Aktiivisen voimatyyppisen palautumisharjoitteen vaikutus voimantuottoon ja lihasaktiivisuuteen | |
dc.type | bachelor thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201205281747 | |
dc.type.dcmitype | Text | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikuntabiologian laitos | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Biomekaniikka | fi |
dc.date.updated | 2012-05-28T18:07:47Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_7a1f | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | en |
dc.type.publication | bachelorThesis | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |