Show simple item record

dc.contributor.authorFlink, Riina
dc.date.accessioned2012-05-28T18:07:47Z
dc.date.available2012-05-28T18:07:47Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37913
dc.description.abstractRiina Flink. 2010. Aktiivisen voimatyyppisen palautumisharjoitteen vaikutus voimantuottoon ja lihasaktiivisuuteen. Kandidaatin tutkielma, Biomekaniikka, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto. 52 s. Voimatyyppisen harjoitteen vaikutusta voimaharjoituksesta palautumiseen on tutkittu hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin tutkia aktiivisen palautumisjakson vaikutusta raskaasta jalkaprässiharjoituksesta palautumiseen. Aktiivisen palautumisen ryhmä (AP, 5 koehenkilöä) suoritti harjoituksen jälkeen aktiivisen jalkaprässiharjoitteen (10x10) 30% kuormalla alkuperäisestä maksimikuormasta. Passiivisen palautumisen ryhmä (PP, 9 koehenkilöä) taas suoritti passiivisen palautumisjakson jonka aikana he vain istuivat. Koehenkilöiltä seurattiin erilaisia voimamuuttujia ja lihasaktiivisuuteen liittyviä muuttujia, kuten maksimaalinen isometrinen voima (MVC), voimantuottonopeus (RFD) ja maksimaalinen integroitu elektromyografia (iEMG) eli lihasaktiivisuus. Lähtötaso mittaus suoritettiin 1,5 tuntia ennen 10 x10 x 70 % jalkaprässisarjaa. Heti kuormituksen jälkeen (post 0h), heti palautumisjakson jälkeen (post 1h), sekä 2,5 h ja 20 h kuormituksen jälkeen suoritettiin seurantamittaukset. Koehenkilöiden vähäinen määrä ja heidän isot keskinäiset erot hankaloittivat tulosten tulkintaa. Suurien keskihajontojen vuoksi tilastollisesti merkitseviä eroja ei monessakaan muuttujassa löydetty, vaikka arvot erosivatkin keskiarvoiltaan paljon. Maksimivoiman tuloksista kuitenkin pystyttiin päättelemään, että PP – ryhmän palautuminen oli nopeampaa kuin AP – ryhmän. Maksimivoima oli palautunut PP – ryhmällä lähtötasolleen 20 tunnin kuluttua kuormituksesta kun AP – ryhmän MVC ei palautunut lähtötasolleen tutkimusasetelman aikana. Lisäksi juuri heti palautumisjakson jälkeen ryhmien voimatasoissa oli suurin ero. PP – ryhmä oli palautunut 79 %: iin lähtötasosta kun AP – ryhmä oli palautunut vain 63 %:iin lähtötasosta. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että AP – ryhmän palautumisharjoitteen kuorma oli todennäköisesti liian raskas. Tämän tutkimuksen perusteella ainakaan näin raskas voimatyyppinen palautumisharjoite ei nopeuta harjoituksesta palautumista vaan pikemminkin pidentää palautumisaikaa.
dc.format.extent48
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otheraktiivinen palautuminen
dc.subject.othervoimatyyppinen harjoite
dc.subject.otherMVC
dc.subject.otheriEMG
dc.titleAktiivisen voimatyyppisen palautumisharjoitteen vaikutus voimantuottoon ja lihasaktiivisuuteen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201205281747
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikuntabiologian laitosfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineBiomekaniikkafi
dc.date.updated2012-05-28T18:07:47Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record