Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLaurila, Päivi
dc.date.accessioned2012-05-15T07:16:39Z
dc.date.available2012-05-15T07:16:39Z
dc.date.issued2012
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37831
dc.description.abstractTutkielmani tarkoitus oli selvittää, kuinka hyvin lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat hallitsevat ruotsin kielessä esiintyvät tavallisimmat nominaalifraasit. Jaottelin fraasityypit kahteen pääryhmään; säännönmukaisiin sekä ulkoa opeteltaviin fraaseihin, jolloin pystyin tarkastelemaan, hallittiinko säännönmukaiset fraasit paremmin kuin ulkolukua vaativat fraasit. Materiaalina tutkimuksessani oli kyselylomakkeen vastaukset, ja opiskelijoiden tehtävänä oli kirjoittaa aukkotehtävään oikea ruotsinkielinen fraasi antamieni suomenkielisten vihjeiden perusteella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 lukiolaista eräästä keskisuomalaisesta koulusta. Suurin osa osallistujista oli lukion toisen vuoden opiskelijoita, jotka suorittivat Rub4 -kurssia. Analysoin materiaalia sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Koska lomakkeeseen ei ollut annettu valmiita käännöksiä, minulla oli mahdollisuus tarkastella myös, kuinka lukiolaiset hallitsivat sanastoa ja kielioppia. Tutkimukseni osoittaa, ettei ennakko-oletukseni siitä, että säännönmukaiset fraasit hallittaisiin paremmin kuin ulkoa opeteltavat, pitänyt paikkaansa. Yleisesti ottaen oikeiden nominaalifraasien tuottaminen aiheutti yllättävän paljon vaikeuksia. Parhaiten ja huonoiten hallittujen fraasien osaamisprosentit vaihtelivat 3 ja 65 välillä. Ongelmia esiintyi lähinnä opiskelijoiden vastausten tulkinnassa ja keskeneräisiksi jääneiden vastausten analysoinnissa. Paikoitellen myös vastausprosentti jäi alhaiseksi, mikä todennäköisesti kertoo siitä, että oppilaat kokivat näiltä kohdin tehtävän liian vaikeaksi. Yleinen tutkimuksessa noussut ilmiö opiskelijoiden vastauksissa oli englannin kielen keskeinen vaikutus sekä sanastossa ilmenneet vaikeudet. Parhaiten osattujen fraasien joukossa oli useita ulkolukua vaativia fraaseja, mutta yhteistä parhaiten hallituille fraaseille oli se, että ne opitaan kielenopiskelun varhaisessa vaiheessa. Artikkelien käyttö oli erittäin vähäistä ja erityisesti määräisen artikkelin käyttö oli harvinaista. Tutkimukseni perusteella ei voi kuitenkaan tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä lukiolaisten nominaalifraasien hallinnasta, mutta se antaa suuntaviivoja siitä, minkälaisissa kieliopillisissa rakenteissa lukiolaiset pärjäävät hyvin tai heikosti. Koska yleinen taso jäi heikoksi, voi tutkimuksestani tehdä sen johtopäätelmän, että kieliopillisten rakenteiden sekä sanaston opetus tulisi olla tehokkaampaa.
dc.format.extent25
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othernominaalifraasit
dc.subject.otherkielenoppiminen
dc.subject.otherlukio
dc.subject.otherruotsi
dc.titleHur behärskar finska gymnasister de vanligaste nominalfraserna i svenska?
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201205151657
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.date.updated2012-05-15T07:16:39Z
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot