Skillnader i tankar om tandemundervisning mellan gymnasister som har finska respektive svenska som skolspråk
Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on selvittää, onko lukiolaisten ajatuksissa tandemopetuksesta eroja riippuen koulukielestä (suomi ja ruotsi). Lisäksi selvitetään tekijöitä, jotka aiheuttavat mahdollisia eroja suhtautumisessa tandemopetukseen.
Tutkimusmateriaali on kerätty puolistrukturoidun kyselyn avulla Länsi-, Itä- ja Keski-Suomesta. Tutkimukseen osallistui 74 tutkittavaa, joista 29 käy lukiota suomeksi ja 45 ruotsiksi. Tutkittavat tulevat kaksikielisiltä alueilta (suomi ja ruotsi) Länsi-Suomesta, mutta käyvät lukiota ruotsiksi, sekä yksikielisiltä alueilta (suomi) Keski- ja Itä-Suomesta, ja käyvät lukiota suomeksi. Materiaali analysoitiin kategorisoimalla vastaukset koulukielen perusteella ja näin vertailemalla tutkittavien ajatuksia. Avoimet kysymykset on analysoitu laadullisella sisällönanalyysillä.
Tulokset osoittavat, että suomeksi lukiota käyvät suhtautuvat tandemopetukseen hieman paremmin, ja heidän ajatuksensa siitä ovat selkeämpiä. Tulosten mukaan he haluaisivat sitä lisää, ja osallistuisivat selkeästi enemmän tandemopetukseen, mutta kuitenkin kokevat enemmän negatiivisia tunteita sitä kohtaan. Ruotsiksi lukiota käyvät ovat epävarmempia tandemopetuksesta, mutta se on kuitenkin motivoinut heitä enemmän, ja he haluaisivat lukioon pakollista tandemopetusta. Yksi tärkeä tulos on se, että suomeksi lukiota käyvät kokevat huomattavasti enemmän iloa, mutta jännittävät tandemopetusta enemmän, kun taas ruotsiksi lukiota käyvät stressaavat tandemopetusta selvästi enemmän. Suomeksi ja ruotsiksi lukiota käyvät pitävät tandemopetuksesta kuitenkin lähes yhtä paljon. Erot ajatuksissa eivät suurimmaksi osin ole suuria, mikä johtuu siitä, että lukiolaiset perustelevat ajatuksiaan ja valintojaan hyvin samankaltaisesti. Pienet ajatuserot johtuvat siitä, että suomeksi ja ruotsiksi lukiota käyvät painottavat eri kysymyksissä eri perusteluita, ja osassa kysymyksistä toinen kieliryhmä on omannut enemmän perusteluita ajatuksilleen ja valinnoilleen, jolloin on syntynyt pieniä ajatuseroja kieliryhmien välillä. Useimmiten tekijät, jotka aiheuttavat ajatuseroja, liittyvät kokemuksiin tandemopetuksen hyödyllisyydestä ja hauskuudesta, sekä mahdollisuudesta käyttää toista kotimaista kieltä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29109]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Användning och inlärning av svenska hos finskspråkiga gymnasister i en tvåspråkig kommun : en fallstudie om språkliga affordanser och språkattityder
Hammett, Johanna (2020)Tämä tutkielma on valokuviin perustuva haastattelututkimus ruotsin kielen affordansseista suomenkielisellä paikkakunnalla. Tutkielma pohjautuu amerikkalaisen psykologin Gibsonin (1986) affordanssiteoriaan. Affordanssiteorian ... -
Satskonnektion i finska gymnasisters uppsatser i L2-svenska : analys av en berättande och en instruerande text
Pastinen, Pinja (2021)Tekstin sidosteisuutta luovat muun muassa konnektorit, joilla lauseita, virkkeitä ja laajempia tekstikatkelmia liitetään yhteen. Konnektorit voivat yhdistää tekstin osia syntaktisesti, mutta ne ilmaisevat ennen kaikkea ... -
Inlärning av svenska och tyska hos finska gymnasister enligt processbarhetsteorin
Nieminen, Viivi (2012) -
"Yhdessä toisten kanssa tehdessä oppii paitsi ruotsia, myös sosiaalisia taitoja ja yhdessä tekeminen tekee oppimisesta hauskaa." : gymnasisters åsikter och erfarenheter om grupparbete som arbetsform under svenskkurser
Keränen, Aino-Kaisa (2013)Tämän kvantitatiivisen tutkielman tarkoituksena on selvittää lukiolaisten suhtautumista ryhmätyöskentelyyn ruotsin kielen kursseilla. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin, mitkä asiat tekevät lukiolaisten mielestä ryhmätyöstä ... -
"Englannissa meillä on ainakin tehty puheita opettajalle lähettämällä ääniviesti WhatsAppissa." : gymnasieelevers tankar om digitalisering i svenskundervisning
Oksanen, Marjo (2018)Digitalisaatio on ajankohtainen puheenaihe kouluissa ja se nousee esille myös uusissa opetussuunnitelmissa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lukioikäisten opiskelijoiden kokemuksia digitalisaatiosta ruotsinkielen ...