dc.description.abstract | Kestävän kehityksen edistäminen on yhteinen tavoite maailmanlaajuisesti. Siihen liittyvä
tutkimus kasvatuksen ja opettajankoulutuksen näkökulmista on melko harvinaista. Tämän
tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kestävän kehityksen ilmenemistä afrikkalaisessa
luonnontieteiden opetuskontekstissa hyödyntämällä TIMSS 1999 -tutkimuksen luonnontieteiden
osuuden arviointivälineitä. Yhtäältä arvioitiin etiopialaisten, ghanalaisten ja nigerialaisten
opiskelijoiden suorituksia luonnontieteiden testissä, joka oli laadittu ja muokattu
näiden maiden luonnontieteiden opetussuunnitelmien pohjalta. Toisaalta kartoitettiin
opettajien mielipiteitä luonnontieteiden ja kestävän kehityksen opetuksesta muutamissa
afrikkalaisissa kouluissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin opetussuunnitelmien, koulutusjärjestelmien
ja kansallisten strategioiden eroja koulutuksen laadun ja kestävyyden kehittämiseksi
sen perusteella, miten niitä on ilmaistu koulutuspolitiikan tavoitteissa, opettajankouluttajien
käsityksissä ja opiskelijoiden ymmärtämisenä. Tutkimuksen toteuttamisen aikana
järjestettiin työseminaareja Suomessa, Ghanassa ja Nigeriassa, joihin osallistuneet tutkijat,
opettajankouluttajat, opettajat ja hallintohenkilöt keskustelivat kestävän kehityksen
teemoista. Näin toteutettiin tutkijavaihtoa Suomen ja osallistujamaiden välillä. Asiantuntijavaihto
antoi myös rohkaisua näille maille sekä omien arviointitestien kehittämiseen että
kansainvälisiin arviointitutkimuksiin osallistumiseen. Tämän pilottitutkimuksen toteuttamista
ohjasivat seuraavat tutkimustehtävät: (1) opettajien mielipiteiden kartoitus kestävän kehityksen opettamisesta luonnontieteissä, (2) opiskelijoiden osaamistason arvioiminen
kestävää kehitystä peilaavassa luonnontieteiden testissä, ja (3) kolmen maan koulutuspolitiikan
vertailu luonnontieteellisissä kestävän kehityksen kysymyksissä. Tutkimus osoitti,
että Etiopian, Ghanan ja Nigerian opiskelijat menestyivät hyvin sellaisissa tehtävissä,
joiden aiheet koskettivat heidän jokapäiväisiä ympäristöongelmiaan. Erityisesti ympäristöä,
fysiikkaa ja kemiaa koskevissa tehtävissä afrikkalaisten opiskelijoiden keskimääräiset
suoritukset olivat jopa TIMSS 1999 –tutkimuksen osallistujamaiden keskiarvoa parempia.
Etiopian, Ghanan ja Nigerian opettajien opetusmenetelmät näyttävät olleen tehokkaita
hyvin puutteellisista opetus- ja oppimisolosuhteista huolimatta. Opettajien sosioekonominen
status on näissä Afrikan maissa alhainen, minkä opettajat itsekin tuovat esille. Opettajien
palkka on niin alhainen, ettei se riitä edes välttämättömään toimeentuloon. Opettajat
tarvitsevatkin voimakasta tukea opetusolosuhteiden kohentamiseksi, luonnontieteiden
opetuksen perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi sekä laajemmin kestävän kehityksen
edistämiseksi koulutuksessa. Hygienian tason kohottaminen, koulurakennusten
korjaaminen ja infrastruktuurin kehittäminen ovat kestävän kehityksen toteuttamisen
edellytyksiä. Kaikista puutteista ja haasteista huolimatta testitulokset osoittavat, että opiskelijat
ovat omaksuneet kestävää kehitystä tukevaa luonnontieteellistä tietoa. Kuitenkaan tämän
pilottitutkimuksen tulokset eivät ole riittäviä luonnontieteiden opetussuunnitelmien
ja opettajankoulutuksen muuttamiseksi. Lisätutkimusta tarvitaan esimerkiksi arviointimenetelmien
kehittämiseksi ja saatujen tulosten varmentamiseksi suuremmissa opiskelijajoukoissa.
Tämän tutkimuksen merkitys on siinä, että se on rakentanut perustan ja avannut
suuntia uusien tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamiselle luonnontieteiden opetuksen
alueella. Lisäksi tutkimuksen tulokset todentavat suuren tarpeen kehitysyhteistyöresurssien
ohjaamiseksi kestävän kehityksen edistämiseen koulutuksessa. Elämmehän parhaillaan
YK:n julistamaa kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä 2005 –
2015 (the Decade of Education for Sustainable Development, DESD). | fi |