Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi : opettajien täydennyskoulutus 2005 ja seuranta 1998-2005 oppiaineittain ja oppialoittain eri oppilaitosmuodoissa
Published in
Tutkimusselosteita / Koulutuksen tutkimuslaitosDate
2007Tutkimusraportti pohjautuu opetusministeriön vuonna 2001 julkaiseman Opettajankoulutuksen
kehittämisohjelman valtakunnallisen seuranta- ja arviointihankeen opettajien
täydennyskoulutusta koskevan osuuden tuloksiin. Raportti tarkastelee opettajien
täydennyskoulutuksen tilaa peruskoulun ja lukion aineenopettajien sekä ammatillisten
ja vapaan sivistystyön oppilaitosten opettajien näkökulmasta.
Arviointihankkeen kyselyaineisto kerättiin valtakunnallisella otoksella vuonna 2005
(N = 2047), seuranta-aineistona oli Opetushallituksen toteuttaman täydennyskoulutustutkimuksen
kyselyaineisto vuodelta 1998 (N = 2653). Oppiaine- ja oppialakohtaisessa
aineistossa on 1325 opettajaa, joista 57 % peruskoulun ja lukion aineenopettajia, 30 %
ammatillisten oppilaitosten sekä 13 % vapaan sivistystyön oppilaitosten opettajia.
Vuonna 2005 täydennyskoulutukseen osallistumattomia oli peruskoulun ja lukion
aineenopettajista 13,6 %. Ammatillisten oppilaitosten opettajat olivat osallistuneet
täydennyskoulutukseen enemmän kuin peruskoulun ja lukion aineenopettajat ja vapaansivistystyön
oppilaitosten opettajat.
Täydennyskoulutukseen osallistuminen oli vähentynyt kaikissa oppilaitosmuodoissa
vuosien 1998 ja 2005 välillä, tosin lyhytkestoisen koulutuksen määrä oli kaikissa
lisääntynyt. Peruskoulussa ja lukiossa taide- ja taitoaineiden opettajien täydennyskoulutuspäivien
määrä oli lähes kaksinkertaistunut kun taas eniten oli vähentynyt opintoohjaajien ja erityisopettajien saama täydennyskoulutus. Ammatillisten oppilaitosten
yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan opettajien saama täydennyskoulutus
oli pudonnut merkittävästi. Vapaan sivistystyön oppilaitosten taide- ja taitoaineiden
sekä liikunnan ja terveysaineiden opettajien täydennyskoulutuksen määrä on pysynyt
likimain samana, sen sijaan muiden oppiaineiden opettajien täydennyskoulutuksessa
on tapahtunut varsin voimakas lasku vuodesta 1998.
Täydennyskoulutustarpeet vaihtelivat oppiaineittain ja -aloittain. Peruskoulun ja lukion
äidinkielen sekä taito- ja taideaineiden opettajat arvostivat eniten opetussuunnitelma-
ja oppiainekoulutusta. Opinto-ohjaajat ja erityisopettajat korostivat eniten
oppilaan työn tukemiseen liittyviä täydennyskoulutustarpeita ja työelämäkoulutusta.
Ammatillisten oppilaitosten opettajista kulttuurialan opettajat korostivat muita enemmän
työelämäkoulutusta, opetussuunnitelma- ja oppiainekoulutusta sekä opettajan
työn tukemiseen liittyvää koulutusta. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus korostuivat
humanistisella ja kasvatusalalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunnan alan opettajilla.
Tieto- ja viestintätekniseen täydennyskoulutukseen liittyvät koulutustarpeet arvioitiin
kaikilla opetusaloilla hyvin tärkeiksi. Vapaan sivistystyön eri oppiainealueiden koulutustarpeissa
ei ollut eroja. Kansanopistojen opettajat pitivät oppilaan tukemiseen liittyviä
koulutustarpeita tärkeämpinä kuin kansalais- ja työväenopistojen opettajat.
Kaikkien oppilaitosmuotojen opettajien mielestä parhaiten olivat toteutuneet opettajien
myönteisiä täydennyskoulutusasenteita ja -motivaatiota tukevat kehittämisohjelman
täydennyskoulutussuositukset. Heikoimmin olivat toteutuneet henkilökohtaisia tai
oppilaitoskohtaisia kehittymis- tai täydennyskoulutussuunnitelmia koskevat suositukset.
Opettajien mielestä heillä ei ollut tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutukseen
maan eri osissa. Ammatillisten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten
opettajat olivat havainneet tarvetta päivittää ammatillista osaamistaan perusopetuksen
opettajia useammin. Työhöntulo-ohjauksen järjestäminen koettiin puutteelliseksi kaikissa
oppilaitosmuodossa.
Opettajien suhteellisen vähäistä osallistumista täydennyskoulutukseen voidaan pitää
huolestuttavana. Osallistumisen ongelmat johtuvat mm. kuntien taloudellisesta
tilanteesta, alueellisesta epätasa-arvosta, opettajien asennoitumisesta ja täydennyskoulutuksen
suunnitelmattomuudesta. Osallistumattomuuden haasteisiin voidaan vastata
oppilaitosjohdon asenteellisella tuella, työsuhteiden ehtoja muuttamalla, työhöntulon
mentorointijärjestelyillä, oppilaitosten yhteistyöllä ja uusilla opetusteknologioilla.
Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittämiseksi tulisi laatia sekä kuntaja
oppilaitoskohtaiset että henkilökohtaiset kehittämis- tai täydennyskoulutussuunnitelmat,
jotka tukevat paitsi kouluyhteisön kehittämistä ja opettajuutta yleisesti, myös
oppiala- ja ainekohtaisia tarpeita. Tämän lisäksi tulee kehittää opetustarjonnan koordinointia
sekä alueellista ja seudullista yhteistyötä, lisätä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen tasa-arvoisuutta ja ajantasaistaa koulutuksen sisällöt. Tulevana kehittämislinjana
voitaisiin opetushenkilöstöä myös velvoittaa osallistumaan täydennyskoulutukseen,
jotta koko opettajankoulutusjärjestelmää voitaisiin kehittää peruskoulutuksen ja
täydennyskoulutuksen jatkumona. Koko kehittämistyön tavoitteena olisi turvata se, että
täydennyskoulutus näkyy opettajien työssä ja jaksamisessa sekä palvelee myös oppilaitosten
kehittämistyötä
...
Alternative title
Opettajien täydennyskoulutus 2005 ja seuranta 1998-2005 oppiaineittain ja oppialoittain eri oppilaitosmuodoissa.Publisher
Koulutuksen tutkimuslaitosISBN
978-951-39-2968-8ISSN Search the Publication Forum
1456-5153Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Tutkimusselosteita [38]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 : opettajien täydennyskoulutus 2005 ja seuranta 1998-2005
Piesanen, Ellen; Kiviniemi, Ulla; Valkonen, Sakari (Koulutuksen tutkimuslaitos, 2006)Käsillä oleva julkaisu pohjautuu opetusministeriön vuonna 2001 julkaiseman Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman valtakunnallisen seuranta- ja arviointihankeen opetushenkilöstön täydennyskoulutusta koskevan osuuden ... -
Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman seuranta ja arviointi 2005 : opettajien peruskoulutus 2005 ja seuranta 2002-2005
Piesanen, Ellen; Kiviniemi, Ulla; Valkonen, Sakari (Koulutuksen tutkimuslaitos, 2006)Opetusministeriö julkaisi vuonna 2001 Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman linjaamaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Kehittämisohjelma keskittyi opettajan työn lähtökohtiin, kehittämistavoitteisiin ja ... -
Paikoillanne, valmiit, nyt! : opettajankoulutuksen haasteet tänään : valtakunnallinen opettajankoulutuksen konferenssi Kokkolassa 2006
Valtakunnallinen opettajankoulutuksen konferenssi; Aarnos, Eila; Meriläinen, Merja (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, 2007) -
Ope ei saa oppia : opettajankoulutuksen jatkumon kehittäminen
Heikkinen, Hannu L. T.; Aho, Jari; Korhonen, Hanna (Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos, 2015) -
Uutta luova asiantuntijuus : opettajankoulutusta uudistamassa
Martin, Anne; Kaukonen, Vili; Tarnanen, Mirja (Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos, 2020)