Den tyska verbkonstruktionen bleiben zu + infinitiv och dess svenska motsvarigheter : en Europarl-korpus-baserad kontrastiv undersökning

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus oli selvittää saksan kielen rakenteen bleiben + zu + infinitiivi ruotsinkielisiä vastineita. Halusin ottaa selvää, mitkä seikat ensisijaisesti vaikuttavat ruotsinkielisen ilmauksen valintaan. Lisäksi tutkin, mitä pääverbiä rakenteen yhteydessä sekä ruotsinkielisissä vastineissa käytetään. Lopulta analysoin, mitkä ruotsin kielen ilmaisut voidaan tulkita olevan merkitykseltään ekvivalentteja saksan kielen rakenteen kanssa.

Aineistonani toimi netistä löytyvän laajan OPUS-korpuksen osakorpus, Europarl3, jonka avulla on mahdollista etsiä eri kielillä samansisältöisiä tekstikatkelmia. Koska tutkimus on kontrastiivinen, sen teoreettinen pohja muodostui kontrastiivisesta lingvistiikasta. Korpuksesta löytyneiden ilmausten analyysin viitekehyksenä oli fraseologia.

Analyysissä kävi ilmi, että pääasiallinen ruotsinkielisen ilmauksen valintaan vaikuttanut tekijä oli saksan kielen rakenteen yhteydessä käytetty subjekti, jonka perusteella aineisto jaoteltiin kolmeen eri ryhmään. Itse ilmauksissa ei ollut paljon variaatiota: suurin osa ilmauksista oli kirjoitettu preesensissä ja indikatiivissa. Myös ilmauksissa käytettyjen pääverbien kirjo oli melko suppea. Ryhmässä 1, jossa subjektina oli että-lause, ekvivalentteja ilmauksia löytyi kolmelle saksan ilmaukselle: es bleibt zu hoffen sekä man kan hoppas ja man måste hoppas ovat keskenään ekvivalentteja. Samat modaaliverbirakenteet ovat ekvivalentteja myös ilmauksen es bleibt zu wünschen kanssa. Lisäksi es bleibt festzustellen sai ekvivalentit ilmaukset kan det konstateras ja kan man konstatera. Ryhmissä 2 ja 3, joissa subjektina olivat epäsuora kysymyslause sekä jokin muu subjekti, ei ekvivalentteja pareja löytynyt.

Tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että bleiben + zu -rakennetta käytetään varsin yksipuolisesti. Lisäksi tutkimuksessa löytyi ekvivalentteja ilmauksia melko vähän, mikä viittaa siihen, ettei bleiben + zu -rakenteen fraseologinen merkitys ole yleisesti tunnettu. Tämä ja rakenteesta löytyvän teoreettisen tiedon vähyys kertovat lisätutkimuksen tarpeesta.