Tarkoituksena tässä tutkimuksessa oli kuvata syväjohtajuuden ulottuvuuksien toteutumista toimintaterapia-alan johtajilla Suomessa. Työntekijät arvioivat lähijohtajiensa johtajuuskäyttäytymistä. Toimintaterapia-alan organisaatioihin kuuluvat tässä tutkimuksessa koulutusalan, yksityisen ja julkisen sektorin lisäksi kolmannen sektorin. Johtajuuskäyttäytymisen elementit pitävät sisällään luottamuksen rakentamisen, inspiroivan tavan motivoida, älyllisen stimuloinnin, ihmisen yksilöllinen kohtaamisen, tavoitteellisen johtamisen, kontrolloivan johtamisen ja passiivisen johtamisen.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat suomalaisten toimintaterapiaorganisaatioiden työntekijät, joilla on lähiesimies. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti TOINET-ammatillisen nettiverkoston avulla käyttämällä Nissisen (2001) kehittämää työyhteisöprofiili kysymyssarjaa. Mittari koostui 30 väittämästä. Kyselylomakkeessa oli kolme osaa, taustamuuttujat, 30 vaihtoehtokysymystä Likertin asteikolla (0-4) sekä kolme avoi
nta kysymystä. Vastausmäärä kyselyyn oli 128 kappaletta.
Tilastollinen käsittely ja analysointi tapahtui SPSS 18.0 ohjelmalla. Aineistosta laskettiin frekvenssit, prosenttijakaumat, keskiarvot ja keskihajonnat. Mittarin osioista muodostettiin summamuuttujat ja niiden yhteneväisyys testattiin käyttämällä Cronbachin Alfa -kerrointa. Tilastollisina menetelminä käytettiin Spearmannin korrelaatiokerrointa, Mann-Whitneyn U-testiä, Kruskall-Wallsin testiä sekä varianssianalyysiä.
Tutkimuksen tuloksena syväjohtajuuden ulottuvuuksista esiintyi tämän tutkimuksen perusteella toimintaterapia-alalla eniten ihmisten yksilöllistä kohtaamista, luottamuksen rakentamista sekä tavoitteellista johtamista lähes yhtä paljon. Älyllistä stimulointia esiintyi syväjohtamisen ulottuvuuksista vähiten. Passiivista johtajuutta esiintyi johtajuusulottuvuuksista kaikkein vähiten. Ylimmällä koulutuksella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutusjohtamiskäyttäytymiseen inspiroivaan tapaan motivoida. Organisaation laadulla oli tilastollisesti merkittävä yhteys samaan syväjohtajuuden ulottuvuuteen inspiroivaan tapaan motivoida. Organisaation laadulla oli myös tilastollisesti merkittävä yhteys kontrolloivaan johtajuuteen. Avoimien kysymysten perusteella toimintaterapia-alan johtajuuden kehittämisalueina olivat luottamuksellisuus, työntekijän ja hänen työnsä arvostaminen, tasapuolisuus, tavoitteellisuus, vuorovaikutuksen selkeys ja laatu sekä asettuminen työntekijän asemaan. Muita alueita olivat kyselyn perusteella lisäksi johtajan itsetunnon vahvistuminen, työntekijän motivointi ja arvopohjan vahvistuminen.
...
