Luistelumatolla tehtävän maksimaalisen hapenottokykytestin kehittäminen jääkiekkoilijoille

Abstract

Jääkiekkoilija tarvitsee aerobista suorituskykyä väsymyksen viivästyttämiseen, palautumiseen ja kuumuudensietoon (Gledhill & Jamnik 2007). Maksimihapenoton testaus on eräs menetelmä aerobisen suorituskyvyn selvittämiseksi. Maksimihapenottokuormitusmalleja on useita erilaisia, kuten suoria tai epäsuoria, ja jatkuvia tai epäjatkuvia. Maksimihapenottotestit ovat hyvin lajispesifejä, ja niitä voidaan tehdä esimerkiksi juoksu- tai luistelumatolla sekä polkupyöräergometrilla. Luistelumatto on testivälineenä varsin uusi, eikä sille ole vielä kehitetty yleispätevää testimallia. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää jääkiekkoilijoille käyttökelpoinen, luistelumatolla tehtävä maksimihapenottokykytestimalli sekä verrata testivasteita kirjallisuudessa esiintyviin arvoihin.

Koehenkilöinä toimi 15 miespuolista jääkiekkoilijaa, joista viisi kuului testihetkellä SM-liigajoukkueeseen ja 10 A-junioreiden joukkueeseen. Tutkimuksessa kokeiltiin ensin kahta erilaista testiprotokollaa (ns. nopeus- ja kulmamalli) kahdella koehenkilöllä kumpaakin, minkä jälkeen valittiin testiprotokolla (nopeus- ja kulmamalleista yhdistetty) lopuille 11 koehenkilöille. Kaikilla testiprotokollilla saatiin maksimihapenotto mitattua sekä anaerobinen kynnys määritettyä. Koehenkilöiden keskimääräiseksi maksimihapenotoksi saatiin 4,09 ± 0,46 L/min (49,7 ± 4,2 ml/kg/min). Tulokset ovat samaa suuruusluokkaa kirjallisuudessa esiintyviin jääkiekkoilijoiden maksimihapenottoarvoihin nähden. SM-liigapelaajien maksimihapenotto (4,59 ± 0,44 vs. 3,89 ± 0,29 L/min, p<0,05), paino (91,6 ± 14,5 vs. 79,0 ± 7,2 kg, p<0,05) ja anaerobisen kynnyksen luistelunopeus (35 ± 1 km/h vs. 33 ± 1 km/h, p<0,05) olivat suurempia kuin A-junioreilla.

Tutkimuksessa käytetty kuormitusmalli on jääkiekkoilijoille käyttökelpoinen ja lajinomainen erityisesti maksimihapenoton mittauksen ja anaerobisen kynnyksen määrittämisen kannalta. Testiä voidaan hyödyntää jääkiekkoilijoiden suorituskyvyn kehittymisen seurannassa ja pelaajien ominaisuuksien vertailussa perinteisesti käytettyjä testimuotoja lajinomaisemmin.