Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorLupunen, Ossi
dc.date.accessioned2012-02-16T13:22:37Z
dc.date.available2012-02-16T13:22:37Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/37388
dc.description.abstractTutkielmani päätarkoitus oli selvittää lukiolaisten mielipiteitä suullisen kielitaidon opetuksesta ruotsin kielessä. Tämän lisäksi tarkoituksena oli selvittää millaisia yleisiä mielipiteitä ja asenteita lukiolaisilla on ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan sekä ottaa selvää, ajattelevatko lukiolaiset pystyvänsä käyttämään ruotsin kieltä koulun ulkopuolella kouluopetuksen perusteella. Lisäksi yksi tutkielman tarkoituksista oli tarkastella mahdollisia eroavaisuuksia abiturienttien ja toista vuotta lukiossa opiskelevien välillä. Keräsin aineistoni monivalintakyselylomakkeella, joka koostui 37 väittämästä ruotsin opiskeluun ja erityisesti suulliseen kielitaitoon liittyen. Aineistoni koostui 58 lukiolaisen vastauksista, jotka analysoin kvantitatiivisin menetelmin. Noin puolet kyselyyn osallistuneista lukiolaisista oli abiturientteja ja puolet opiskeli toista vuotta lukiossa. Tuloksista selvisi, että asenteet ruotsin kieltä kohtaan olivat yleisesti ottaen enemmän positiivia kuin negatiivisia, ja noin puolet lukiolaisista piti ruotsin opiskelua hyödyllisenä. Lisäksi yli puolet lukiolaisista halusi saada valmiudet käyttää ruotsin kieltä tulevaisuudessa. Suullisen kielitaidon opetuksen suhteen tulokset näyttivät, että opetusta tulisi parantaa ja muuttaa. Vain pieni osa lukiolaisista oli ruotsin kanssa tekemisissä vapaa-ajallaan eikä koulun koettu valmistavan tarpeeksi hyvin kielenkäyttöön koulun ulkopuolella. Tuloksista selvisi myös, että abiturienttien mielipiteet olivat positiivisempia kuin toista vuotta lukiossa opiskelevien kysymyksissä, jotka liittyivät yleisesti ruotsin opiskeluun tai halukkuuteen käyttää ruotsia tulevaisuudessa. Ennen kaikkea tulosten perusteella nousi kysymys siitä, miksi lukiolaiset, jotka haluaisivat saada valmiudet käyttää ruotsin kieltä tulevaisuudessa eivät kuitenkaan pidä kielitaitoaan yllä koulun ulkopuolella vaikka suurin osa kyselyyn vastanneista lukiolaisista oli sitä mieltä, että suurin vastuu on jokaisella itsellään kielenoppimisen suhteen.fi
dc.language.isoswe
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othermuntlig språkfärdighetfi
dc.subject.otherläroplanfi
dc.subject.otherspråkinlärningfi
dc.titleGymnasieelevernas åsikter om undervisningen i muntlig språkfärdighet
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201202161196
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.rights.accesslevelopenAccessen


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot