Eija Husu: ”Ne väkivaltakokemukset on ollu siellä ja ne näkyy nyt tässä elämässä”. Sijoitettujen lasten väkivaltakokemusten kohtaaminen sijaisperheessä. Kasvatustieteen ja sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Kasvatustieteen ja yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylän yliopisto. Syksy 2011. 108 sivua ja 1 liite.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sijaisvanhempien kokemuksia väkivaltataustaisista sijoitetuista lapsista. Tutkimuksessa etsittiin vastausta siihen, miten sijoitetun lapsen biologisessa perheessä kokema väkivalta tulee esiin sijaisperheessä ja miten sijaisvanhemmat käsittelevät sijoitetun lapsen väkivaltakokemuksia. Tutkimuksessa selvitetään, millaisen tilan sijoitetun lapsen kokema väkivalta sijaisperheessä saa.
Aineistonkeruumenetelmänä tutkimuksessa oli teemahaastattelu. Aineisto koostuu kolmesta sijaisvanhempipariskunnan parihaastattelusta ja kahdesta sijaisvanhemman yksilöhaastattelusta. Haastattelun teemoina oli, millainen sijaisperheen alkutaival
on ollut väkivaltataustaisen sijoitetun lapsen kanssa, miten sijaisvanhemmat kasvattavat väkivaltataustaista sijoitettua lasta, miten sijoitetun lapsen väkivaltakokemuksia käsitellään, millaisia väkivaltataustaisen sijoitetun lapsen ihmissuhteet ovat ja miten sijaisvanhemmat itse jaksavat. Aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustulokset jakautuvat kolmeen teemaan: 1) Sijoitettu lapsi väkivallan kontekstissa, 2) väkivallan ilmiasu sijaisperheessä ja 3) sijaisvanhempi väkivaltakontekstissa. Tutkimuksen tulosten perusteella sijoitetun lapsen kokemukset väkivallasta näkyvät sijaisperheessä paljon. Alkuaikana sijoitetun lapsen väkivaltakokemukset ovat monin tavoin piilossa ja ne nousevat sijaisperheessä vähitellen arjessa esiin. Sijaisperheen näkökulmasta arki mullistuu monin tavoin väkivaltataustaisen sijoitetun lapsen tulon myötä. Tulosten mukaan sijoitetuilla lapsilla on kaksi perhettä ja ainakin lapsen ajatuksissa molemmat perheet elävät vahvasti läsnä. Sijaisvanhemmassa väkivaltataustaisen sijoitetun lapsen kokemukset herättävät monenlaisia tunteita.
Tutkimuksen perusteella sijoitettujen lasten väkivaltakokemukset koskettavat sijaisvanhempia monin tavoin. Sijoitetun lapsen kautta myös sijaisperhe joutuu osalliseksi väkivallan prosesseihin. Sijoitetun lapsen kokema väkivalta näyttäisi tulevan sijaisperheille osin yllätyksenä. Omalta osaltaan väkivaltatietoisuus ja erilaiset väkivallan jäsentämistavat voivat auttaa sijaisvanhempaa selviämään paremmin sijoitetun lapsen väkivaltakokemusten kanssa. Sijoitetun lapsen biologisilla vanhemmilla on myös paikkansa sijoitettujen lasten ja sijaisvanhempien elämässä. Sijaisvanhempien näkökulmasta yhteistyö biologisten vanhempien kanssa on haastavaa ja yhteistyön ongelmallisuus aiheuttaa monesti sen, etteivät sijaisvanhemmat toivo tekevänsä yhteistyötä biologisten vanhempien kanssa kovinkaan paljoa.
...
