Jyväskylän yliopisto | JYX-julkaisuarkisto

  • suomi  | Anna palautetta |
    • suomi
    • English
 
  • Kirjaudu
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä aineisto 
  • JYX
  • Opinnäytteet
  • Pro gradu -tutkielmat
  • Näytä aineisto
JYX > Opinnäytteet > Pro gradu -tutkielmat > Näytä aineisto

Suomen kansakoulujen musiikinopetus 1950-luvun yhteiskunnassa

Thumbnail
Katso/Avaa
327.7Kb

Lataukset:  
Show download detailsHide download details  
Tekijät
Siliämaa, Sonja
Päivämäärä
2011
Oppiaine
MusiikkikasvatusMusic Education

 
1950-luvun Suomea alettiin kutsua hyvinvointivaltioksi. Sodan tuhoista selvittyään elämäntapatottumukset alkoivat muuttua mm. sähkölaitteiden ja nuorisokulttuurin sekä iskelmätähti- ja tanssi-ilmiön myötä. Ääniteollisuuden ja elokuvien myötä musiikki ja artistit saivat yhä enemmän näkyvyyttä. 1950-luvulla myös musiikkiopistotoiminta ja sitä myötä lasten ja nuorten musiikin harrastaminen alkoivat kasvaa. Myös koulut huomasivat musiikillisen kehityksen ja tuli tarve alkaa uudistaa koulujen musiikinopetusta. 1950-luvulta voidaan katsoa alkaneeksi ns. murrosvaiheen musiikinopetuksen historiassa. Tutkimani kirjallisuuden mukaan pääpaino 1950-luvun musiikinopetuksessa oli laululla. Vuonna 1952 tuli Varsinaisen kansakoulun opetussuunnitelma (OPS), joka sisälsi myös musiikin opetussuunnitelman. OPS:n pääpaino on laulun opiskelulla. Tärkein tavoite on tarjota oppilaille laaja lauluvarasto elämän tulevia tilanteita ja tilaisuuksia varten. Myös 1950-luvulla käytetyt opetusoppaat ja musiikin oppikirjat korostavat laulamisen opettelua erilaisia opetusmetodeja käyttäen. Musiikinopetus alkoi kuitenkin uudistua, kun musiikintuntien sisältöön alettiin vaatia muutakin kuin laulua. Soittimet alkoivat tulla mukaan opetukseen. Tuolloin niillä ei tosin vielä ollut itsenäistä asemaa, vaan ne toimivat lähinnä rytmin ja teorian opettelun apuvälineinä. Soittimien vähittäisestä suosimisesta kertoo myös oppikirjauudistukset: musiikin oppikirjoihin alkoi ilmestyä soitto- ja rytmitehtäviä soittimilla soitettavaksi. Kirjoitettu teksti (mm. OPS ja opettajaoppaat) on kuitenkin aina kirjoitettua ja voi poiketa käytännöstä. Tutkimusosiossani pyrinkin selvittämään mitä Suomen kansakoulujen musiikinopetus on todellisuudessa ollut. Kyselyjen ja tarkentavien haastattelujen avulla sekä vertaamalla niitä kirjallisiin lähteisiin käy mm. ilmi, että uudistukset musiikintunneilla toteutuivat hitaasti. Kyselyjen ja haastattelujen mukaan laulaminen oli tärkein ja miltei ainut musiikintuntien sisältö ja sitä opeteltiin lähinnä korvakuulolta. Laulukoe oli kaikille pakollinen. Musiikinteoriasta opetettiin vain alkeet muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Vaikka soittimia alettiin vaatia musiikinopetukseen jo 1950-luvun puolesta välistä lähtien, niitä oli vain harvassa koulussa vielä vuosikymmenen aikana harmoonia lukuun ottamatta. Jotkut opettajat pyrkivät kuitenkin huomioimaan soittamisen mm. sallimalla harmoonin soiton kokeilemisen luokassa tai jopa antamalla yksityistä soitonopetusta. Populaarikulttuurin tuomia vaikutuksia, kuten iskelmätähtiä, ei musiikintunneilla huomioitu. Juhlien merkitys sen sijaan oli suuri ja ne vaikuttivat myös musiikintuntien sisältöön. Vaikka opettajan asema muuttui sotien jälkeen kansankynttilästä ”vain” oppivelvollisuuskoulun opettajaksi, haastateltavat korostavat opettajan auktoriteettiasemaa. Kuri oli itsestäänselvyys ja oppimateriaalista pidettiin tarkoin huolta. Oppitunnista käytetty nimi laulutunti on siis kuvaava vielä 1950-luvulla, vaikka oltiinkin menossa kohti musiikin opetusta. ...
Asiasanat
musiikkikasvatuksen historia musiikinopetuksen historia koulujärjestelmän historia opetussuunnitelma 1950-luku musiikkikasvatus historia musiikki opetus koulutusjärjestelmät opetussuunnitelmat
URI

http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011122011833

Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedot
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat [23415]

Samankaltainen aineisto

Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.

  • Musiikinopetuksen lisäyksen vaikutus? 

    Eerola, Päivi-Sisko (2014)
    Maisterintutkielma koostuu kahdesta Musiikkikasvatus-lehdessä julkaistusta artikkelista. Niissä pohditaan koulun musiikin opetuksen lisäyksen vaikutuksia kahdesta hyvin erilaisesta näkökulmasta.! ! Ensimmäinen artikkeli ...
  • Musiikkikulttuurien murros koulujemme musiikinopetuksessa 

    Jämsä, Veera (2010)
  • Mielekkyyttä musiikinhistoriaan : rock-musiikin historiaa toiminnallisesti 

    Kaikkonen, Anniina (2017)
    Uudessa opetussuunnitelmassa (POPS 2014) toiminnallisilla työtavoilla – leikillä, taiteella, pelillisyydellä ja kokeellisuudella – on merkittävästi suurempi rooli kuin yhdessäkään aiemmassa opetussuunnitelmassa. Opetusalalla ...
  • Musiikinopetuksen haasteita ja mahdollisuuksia monikulttuurisessa koulussa : sukellus kahden monikulttuurisen yläkoulun musiikinopetuksen arkeen 

    Silfverberg, Raija (2011)
    Tutkimus käsittelee musiikinopetusta monikulttuurisissa kouluissa pureutuen kahden monikulttuurisen koulun musiikinopetuksen arkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan musiikinopetuksen roolia koulujen suvaitsevaisuus- ja ...
  • Steinerpedagogiikka ja musiikinopetus 

    Ilkka, Päivi (2020)
    Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä steinerkoulun musiikinopettajan työ on käytännössä ja millaisia ovat steinerkoulun musiikinopettajan tärkeimmät ominaisuudet. Tutkimuksen avulla pohdin steinerpedagogiikan ja Lahden ...
  • Selaa aineistoja
  • Selaa aineistoja
  • Artikkelit
  • E-kirjat
  • Esitelmät ja posterit
  • Historialliset kartat
  • Julkaisusarjat
  • Konferenssit ja seminaarit
  • Lehdet
  • Opinnäytteet
  • Oppimateriaalit
  • Nuotit ja musiikki
  • Tutkimusdata
  • Tutkimusraportit
  • Valokuvat

Selaa

Kaikki aineistotKokoelmaluetteloJulkaisupäivätTekijätAsiasanatJulkaistuLaitosOppiaine

Omat tiedot

Kirjaudu sisään

Tilastot

Tarkastele käyttötilastoja
  • Kuinka julkaista JYXissä?
  • Rinnakkais­tallentaminen
  • Opinnäytteiden julkaisu
  • Väitöskirjojen julkaisu
  • Julkaisupalvelut

Avoin tiede JYU:ssa
 
Tietosuojailmoitus

Saavutettavuusseloste

Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.
Open Science Centre