"Joku on oikeasti elänyt täällä" : Keski-Suomen museon käsityöläiskodit menneen ajan representaationa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani aihe on menneisyyden representoiminen museotoiminnassa. Esimerkkinä museaalisesta representaatiosta tarkastelen Keski-Suomen museon käsityöläiskotimuseota (1956) ja niihin rakennettua näyttelyä 1950- ja 60-luvuilla. Käytän sanoja representoida ja esittää samassa merkityksessä. Tutkimusongelmani pääkysymys kuuluu: millainen näyttely Keski-Suomen museon käsityöläiskotimuseoon rakennettiin ensimmäisen siirron jälkeen ja mitä käsityöläiskotimuseon näyttely esitti? Vaikka representaatio-käsite on tutkimukseni keskeinen osa, en tee kuitenkaan representaatiotutkimusta. Tarkastelen käsityöläiskotinäyttelyä kulttuurisena ja taiteellisena luomuksena, joka on ihmisen tekemä, jonka avulla on säilytetty ja esitetty menneisyyttä sekä jolla on ollut vastaanottajansa ja heillä kokemuksensa. Pohdin, millä tavalla Keski-Suomen museo on toteuttanut käsityöläiskotinäyttelyn eli millaisia representaatiokeinoja siinä on käytetty, millä tavoilla kävijöillä on ollut mahdollista kokea näyttely ja millaisia käsityksiä ja tunteita se on voinut välittää kävijöille.

Tutkielmani ensimmäisessä luvussa Museonäyttely representaationa kerron erilaisista esityskeinoista museonäyttelyssä. Valaisen esityskeinoja kolmen eri museonäyttelyn avulla. Seuraavassa luvussa Katsaus käsityöläiskotimuseon syntyyn johdatan lukijan Keski-Suomen museon käsityöläiskotimuseon syntyyn ja toteutukseen, jonka tueksi katsahdan ulkomuseon historiaan Suomessa. Kolmas luku Käsityöläiskotimuseo representaationa on päälukuni. Siinä analysoin tutkimuskohdettani käsityöläiskotimuseota mennen ajan representaationa: tarkastelen käsityöläiskotinäyttelyä muistojen tyyssijana, eletyn ja merkityksellistetyn tilan representaationa, lavastettuna esityksenä sekä esteettisenä ja elämyksellisenä kokemuksena. Lopuksi-osiossa kokoan yhteen ajatuksiani siitä, millainen esitys menneisyydestä käsityöläiskotimuseo kaiken kaikkiaan on.

”Att skapa museer är att skapa betydelser.”, kirjoittaa Solveig Sjöberg-Pietarinen väitöskirjassaan Museer ger mening (2004). Mennen ajan representaationa käsityöläiskotimuseo on esittänyt sitä, millaisissa rakennuksissa käsityöläiset ovat asuneet ja miten he ovat eläneet 1800-luvun puutalo-Jyväskylässä. Perustamalla käsityöläiskotimuseon Keski-Suomen museo Sirkka Valjakan johtamana loi merkitystä Jyväskylän varhaiselle kaupunkihistorialle, erityisesti kaupungin käsityöläismenneisyydelle.