Seinäjoella puhutaan usein siitä, että kaupungissa ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai mahdollisia suojelukohteita. Kaupungin rakennuskantaa pidetään liian nuorena ja arkisena. Meitä onkin opetettu pitämään arvokkaana tietynlaista, monumentaalista arkkitehtuuria sen sijaan, että kohteita arvotettaisiin paikkakunnan oman historian tai asukkaiden merkitystenantojen pohjalta. Suuri museo -käsitteen mukaan jokainen rakennus, pelto, joki ja rautatie voi kuitenkin sisältää vihjeitä menneisyydestä. Sovellan tätä ajatusta Seinäjokeen selvittämällä, mitä Seinäjoen rakennettu kulttuuriympäristö on, mistä se kertoo ja miten se toimii suurena museona. Tarkastelen inventoituja ja arvotettuja kohteita. Käsittelen inventoitua rakennuskantaa valintojen kautta syntyneenä kokoelmana.
Kulttuuriympäristö sisältää periaatteessa kaiken ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena syntyneen ympäristön. Inventointikohteiksi valitaan sellaisia rakennuksia ja alueita, joita pidetää
n edustavina esimerkkeinä rakennushistorian, maiseman tai historian kannalta. Tässä tutkielmassa pyrin katsomaan inventointien tutkimusintentioita ja kulttuurihistoriallisia arvoja pidemmälle. Tutkijana minua kiinnostaa se, miten inventoitu rakennuskanta representoi Seinäjoen historiaa. Tarkastelen myös rakennuksista muodostuvan kokoelman museo- tai kulttuuriperintöarvon muotoutumista. Kiinnostavia ovat ne viestit, merkityssuhteet, arvot ja arvoarvostelmat, joita rakennusperintö kantaa tai siihen liitetään. Museologian näkökulmasta kiintoisaa on se, miten viestintä, merkityksellistäminen ja arvottaminen prosessoituvat.
Kaupunki suurena museona on laadullinen tapaustutkimus, jota lähestyn museologiasta käsin. Asemoin tutkielmani museo-, kaupunki- ja kulttuuriympäristöntutkimuksen traditioihin. Käytän tutkimusaineistona kanta-Seinäjoen alueella tehtyjä inventointeja ja niistä tehtyjä raportteja 1990- ja 2010-luvuilta. Vertailen inventointitietoja ja historiakertomusta. Käytän vertailuaineistona Seinäjoesta julkaistuja, vakiintuneita historioita. Aineiston intensiivinen tarkastelu vaatii lähilukua.
Inventointien ja historiakertomuksen vertailu osoitti, että suuri museo ajallisesti, sosiaalisesti, teemallisesti ja rakennushistoriallisesti kattavana kokonaisuutena toteutuu Seinäjoella vain osittain. Inventointien kautta kerrottu historia on viittauksenomaista, eivätkä inventoinnit paljasta rakennuksiin liittyviä merkityssuhteita tai arvoja ja asenteita. Inventoitu rakennuskanta muodostaa kuitenkin melko kattavan kokoelman eriaikaisia, eri teemoihin liittyviä ja eri alueille sijoittuvia kohteita, joiden kautta avautuu kuva Seinäjoen rakennetusta ympäristöstä.
Rakennusperintöön liittyvässä kulttuurisessa arvossa on kyse erilaisista lähtökohdista, tavoitteista, valinnoista, neuvotteluista ja sopimuksista. Kyse on siitä, mitä pidetään kulttuuriympäristönä ja miten sitä arvotetaan. Inventoidun rakennuskannan museo- tai kulttuuriperintöarvo liittyy sen mahdollisuuteen kantaa ja välittää monia merkityksiä. Sitä täytyy tarkastella useista näkökulmista ja eri konteksteissa koko arvopaletin selvittämiseksi.
...
