Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää millainen seksuaaliterveystietämys yläkouluikäisillä maahanmuuttajanuorilla on. Tutkimuksessa tarkastellaan iän, sukupuolen, luokka-asteen, maassaoloajan ja kouluvuosien yhteyttä seksuaaliterveystietoihin. Tutkimuksessa selvitetään myös millaista seksuaaliterveystietoa maahanmuuttajanuoret kokevat tarvitsevansa ja miten tämä on suhteessa heidän menestykseensä tietokysymyksissä. Lisäksi selvitetään maahanmuuttajanuorten kokemuksia koulun seksuaaliopetuksesta.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka perustui suomalaisnuorille aiemmin tehdyn seksuaaliterveystietokyselyn kysymyksiin. Tutkimukseen osallistui viisi yläkoulua eri puolilta Suomea. Kyselyyn vastasi 120 maahanmuuttajanuorta. Kyselylomakkeen strukturoidut kysymykset analysoitiin tilasto-ohjelmalla. Monivalintakysymykset analysoitiin ristiintaulukoinnilla ja merkitsevyyttä testattiin χ2-testillä. Taustamuuttujien yhteyttä tietokysymyksissä menestymiseen analysoitiin T-tes
tillä ja ANOVAlla. Avoimien kysymysten analysoinnissa käytettiin teemoittelua, jota tarvittaessa syvennettiin muodostamalla alateemoja.
Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että tutkittavilla maahanmuuttajanuorilla oli selviä puutteita seksuaaliterveystiedoissaan. Tietämys oli selvästi huonompaa kuin suomalaisilla yläkoululaisilla keskimäärin. Tiedon taso oli alhainen kaikilla tutkituilla seksuaaliterveyden osa-alueilla. Tyttöjen ja poikien ero seksuaaliterveystiedoissa oli tilastollisesti merkitsevä tyttöjen eduksi. Oikeiden vastausten määrä erosi myös luokka-asteittain tilastollisesti merkitsevästi niin, että 7-luokkalaisilla tiedot olivat heikoimmat ja 9-luokkalaisilla parhaimmat. Maahanmuuttajat arvioivat usein omat tietonsa paremmiksi kuin ne todellisuudessa olivat, eivätkä kokeneet tarvitsevansa lisätietoa. Maahanmuuttajanuorten seksuaaliterveystietämys ei suurelta osin vastannut opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita. Koulun seksuaaliopetukseen nuoret olivat pääosin tyytyväisiä.
Tutkimuksen tavoitteena oli saada uutta tietoa aiheesta, jota aiemmin on tutkittu hyvin niukasti. Saaduilla tuloksilla voidaan helpottaa koulujen ja kouluterveydenhuollon työtä maahanmuuttajien parissa. Jatkossa maahanmuuttajanuorten seksuaaliterveydestä tulisi tehdä laajempi valtakunnallinen tutkimus. Myös suomalaisnuorten ja maahanmuuttajanuorten tietämyksen erojen syitä tulisi tutkia. Seksuaaliopetuksen kehittämisen kannalta myös nuorten toiveiden ja tarpeiden syvällisempi tutkimus olisi tarpeen. Kohdistamalla tutkimus terveystiedon opettajiin ja kouluterveydenhoitajiin voitaisiin saada arvokasta tietoa maahanmuuttajanuorten kohtaamiseen liittyvistä kysymyksistä.
...
