Musiikin vaikutukset oppilaiden sisäiseen motivaatioon ja mielialaan liikuntasuorituksen aikana

Abstract

TIIVISTELMÄ Mikko Taipale 2011. Musiikin vaikutukset oppilaiden sisäiseen motivaatioon ja mielialaan liikuntasuorituksen aikana. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu – tutkielma. 79 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää musiikin vaikutuksia liikuntasuorituksen aikaiseen sisäiseen motivaatioon ja mielialaan yhdeksännen luokan tyttöjen keskuudessa. Lisäksi tutkittavana olivat mielialan, sisäisen motivaation ja musiikkimieltymyksen väliset yhteydet. Tutkimuksen testit toteutettiin kahdessa Etelä-Karjalan alueella sijaitsevassa yläkoulussa maaliskuun 2011 aikana. Sisäisen motivaation selvittämiseen käytettiin Intrinsic motivation inventory (IMI)- mittaria, mielialan mittaamiseen Liukkosen (Liukkonen, Jaakkola & Kataja 2006) muokkaamaa Spielbergerin (1966) tilannekohtaista mielialamittaria (STAI) sekä Ojasen (Liukkonen ym. 2006, 173) mielialajanasta muokattua mielialamittaria. Musiikkimieltymystä mittaamaan käytettiin Karageorghiksen, Jonesin ja Low:n (2006) mittaria. Tutkimustulokset tukivat osittain hypoteeseja musiikin positiivista vaikutuksista sisäiseen motivaatioon ja mielialaan, mutta olivat osin ristiriitaisia. Koeryhmän ja kontrolliryhmän vertailussa sisäisen motivaation hypoteesi sai osittaista tukea. Koeryhmän sisäisessä vertailussa musiikin positiiviset vaikutukset sisäiseen motivaatioon olivat kaikki tilastollisesti erittäin merkitseviä, merkitseviä tai melkein merkitseviä. Kontrolliryhmän sisäiset muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Mielialamittauksen tulokset olivat samansuuntaisia. Ryhmien välisessä vertailussa hypoteesi musiikin mielialaa kohottavasta vaikutuksesta sai osittaista tukea. Koeryhmän tulokset olivat kaikki tilastollisesti erittäin merkitseviä, merkitseviä tai melkein merkitseviä. Kontrolliryhmän muutoksilla ei ollut tilastollista merkitystä. Kolmannen lisätestin avulla pyrin saamaan informaatiota testin toistettavuuden vaikutuksesta. Tulokset osoittivat, että testin sisällön ja musiikin toistuessa samanlaisena, oppilaiden sisäinen motivaatio tai mieliala laskee. Muutokset olivat koeryhmällä musiikin ja testin toistuessa samanlaisena tilastollisesti merkitseviä tai erittäin merkitseviä. Kontrolliryhmällä lisätestit osoittivat sisäisen motivaation laskevan tilastollisesti melkein merkitsevästi tai pysyvän lähes ennallaan. Mieliala laski kontrolliryhmällä jonkin verran testin toistuessa ilman musiikkia samanlaisena. Lasku ei ollut tilastollisesti merkitsevää, mutta osoitti kuitenkin, että musiikin toistuminen liian samankaltaisena tai testisisällön liiallinen toistaminen voi vaikuttaa motivaatioon ja mielialaan. Mielialan yhteys sisäiseen motivaatioon oli tilastollisesti merkitsevällä tasolla viihtymisen ja ahdistuneisuuden alaluokissa. Sen sijaan yrittämiseen sen hetkisellä mielialalla ei tuntunut olevan merkitsevää yhteyttä. Musiikkimieltymyksellä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä sisäisen motivaation faktoreihin eikä mielialaan. Asiasanat: sisäinen motivaatio, mieliala, musiikin psykologiset vaikutukset, musiikkimieltymys