Ammatin- ja koulutusvalintaprosessi on nuorille ajankohtainen asia ensimmäisen kerran jo peruskoulun lopun lähestyessä. Lukion valinneet taas joutuvat pohtimaan ammatinvalinta-asioita perusteellisesti jopa ensimmäiseltä vuosikurssilta lähtien. Nykyään nuorilla on todella paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia siihen, mitä he voivat tehdä lukion jälkeen. Halusimmekin tutkia, kuinka abiturientit kokevat tämän elämänvaiheen ja mahdollisuuksien paljouden.
Tämän pro gradu -työn tarkoituksena oli selvittää abiturienttien ammatin- ja koulutusvalinnallisia käsityksiä, suunnitelmia ja varmuutta. Selvitimme, mitkä ovat abiturienttien käsityksien mukaan merkittäviä asioita ammatin- ja koulutusvalinnassa ja mikä merkitys lukion opinto-ohjauksella on ollut tässä prosessissa. Lisäksi selvitimme, miten lukionsa päättävät nuoret ar-vioivat lukion opinto-ohjausta etenkin ammatinvalinnan osalta ja miten he kehittäisivät sitä. Tutkimuksen lähestymistapa oli fenomenografinen. Tutkimusaineisto kerättiin
haastattelemalla kahdeksaa abiturienttia. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina teemahaastattelun avulla, ja tulokset analysoitiin fenomenografisen tutkimuksen menetelmällä.
Tulevaisuus herätti abiturienteissa monenlaisia kysymyksiä sekä epävarmoja ja sekavia tunteita. Kaikilla abiturienteilla oli kuitenkin melko tai hyvin selkeät suunnitelmat tulevaisuudesta. He toivoivat saavansa opiskelupaikan heti lukion jälkeen, mutta heillä oli myös varasuunnitelmia, mikäli aloituspaikkaa tavoitellussa koulutuksessa ei ensimmäisellä kerralla tulisi. Jokainen haas-tattelemamme abiturientti tavoitteli korkeakoulututkintoa. He uskoivat korkeakoulutuksen tuovan turvaa ja hyvän elintason tulevaisuudessa.
Merkityksellisin tekijä abiturienttien ammatin- ja koulutusvalinnassa oli oma kiinnostus alaa kohtaan. Myös hyvä palkka oli tärkeä tekijä. Abiturientit olivat tehneet ammatinvalinnallista exploraatiota eli itsetutkiskelua pohtimalla omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä tavoittei-taan ja soveltuvuuttaan eri aloille. Monella abiturientilla oli myös jokin haaveammatti, jota he eivät kuitenkaan tietyistä syistä lähteneet tavoittelemaan.
Opinto-ohjaaja oli abiturienttien mukaan tukenut, kannustanut ja tuonut varmuutta ammatin- ja koulutusvalintaan sekä ohjannut hakuprosessissa ja jakanut tietoa. Opinto-ohjaajan tunteja koettiin olevan määrällisesti liian vähän, ja lisäksi suurissa kouluissa opinto-ohjaaja oli ollut vaikeasti tavoitettavissa suuren oppilasmäärän ja muiden opetettavien aineiden viemän ajan vuoksi. Kahdenkeskiset keskustelut opinto-ohjaajan kanssa koettiin kaikkein tehokkaimmaksi ohjauk-sen muodoksi. Oppilaitoksista käyneiden esittelijöiden sekä oppilaitos- ja työpaikkavierailujen kerrottiin olleen erittäin hyödyllisiä, mutta niitä kaivattiin kuitenkin lisää ja monipuolisemmin eri aloilta. Opinto-ohjaajan asenteella ja persoonalla oli hyvin suuri merkitys ohjauksen onnis-tumiseen. Abiturientit pitivät innostunutta, avointa, asiantuntevaa ja opiskelijan tilanteesta aidosti kiinnostunutta ohjaajaa parhaana.
...
