Taiteilijapolitiikkaa periferiassa : Etelä-Savon taidetoimikunnan ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston taideapurahapolitiikka vuosina 1985 - 2005
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten alueellinen taiteilijapolitiikka on muuttunut Etelä-Savon maakunnassa vuosien 1985 - 2005 välisenä aikana. Aineisto koostuu Etelä-Savon taidetoimikunnan ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahaston taiteen alalle myöntämistä apurahoista vuodesta 1985 vuoteen 2005, viiden vuoden välein tarkasteltuna.
Suomalaisen taidehallinnon keskeinen elin on taidetoimikuntajärjestelmä, jonka perustat valettiin 1960-luvulla. Tuolloin yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa voimakkaasti esillä ollut alueellisen tasa-arvon ajatus haluttiin saattaa koskemaan myös taide-elämää ja näin ollen valtion taidetoimikuntajärjestelmä koostui taiteen keskustoimikunnan ja taiteenala-kohtaisten toimikuntien lisäksi alueellisista taidetoimikunnista. Samalla vuosikymmenellä myös Suomen Kulttuurirahasto laajeni voimallisesti alueille maakuntarahastoillaan. Vii-meisten kymmenen vuoden aikana säätiöt, Suomen Kulttuurirahasto yhtenä suurimmista, ovat nousseet valtion taidetoimikuntajärjestelmän rinnalle merkittävänä taiteellisen toimin-nan rahoittajana.
Taiteellinen työskentely Suomessa on useissa yhteyksissä todettu haastavaksi: kielialue on pieni, samoin markkinat, toimeentulo vaihtelevaa ja työvoimasta on ylitarjontaa. Taide-elämä on vahvasti keskittynyt Etelä-Suomeen ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Lähtö-kohtana tälle tapaustutkimukselle on ollut selvittää, millaiset edellytykset taiteelliselle työskentelylle alueelliset taidepolitiikan toimijat tarjoavat taideapurahapolitiikallaan ja miten julkisen ja yksityisen toimijan tehtävät ja roolit ovat kehittyneet kahdessakymmenes-sä vuodessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kulttuurirahasto on noussut taiteen rahoittajana taide-toimikunnan rinnalle, eräillä mittareilla jopa sen ohitse. Kulttuurirahaston apurahat ovat kasvaneet merkittävästi, kun vastaavasti taidetoimikunnan suhteellinen osuus on jatkuvasti vähentynyt. Molempien tuki näyttäisi kohdistuvan pitkälti samoille alueille. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että julkinen ja yksityinen taidepolitiikka alueella on monelta osin päällekkäistä, sen sijaan että ne olisivat toisiaan tukevia tai korvaavia. Alueellisen taidetoimikunnan rooli näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan siirtymässä voimakkaam-min taiteen rahoittajasta taidepolitiikan strategisen suunnittelun ja ohjauksen toteuttajaksi alueella.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29747]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Hyvä mahdollisuus meikäläiselle, joka ei voi ihan kilpailla suomalaisten kanssa" : valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin : taiteen edistämistä vai kotouttamispolitiikkaa?
Talaskivi, Katri (2013)”Hyvä mahdollisuus meikäläiselle, joka ei voi ihan kilpailla suomalaisten kanssa” Valtion apurahat monikulttuurisiin taidehankkeisiin: taiteen edistämistä vai kotouttamispolitiikkaa? Katri Talaskivi Pro gradu ... -
Säätiö ja maakunta : maakuntarahastojärjestelmän kentät ja verkostot
Mäkinen, Jarmo (Jyväskylän yliopisto, 2005)Säätiöiden rooli taiteen ja kulttuurielämän rahoituksessa on vahvistunut viime vuosina merkittävästi. Säätiöiden tuki taiteelle on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja on jo lähes yhtä suuri kuin valtion taidetoimikuntien ... -
"Taiteilija ei vanhene" : haastattelututkimus kuvataiteilijoiden ikääntymiskokemuksista taidemaailmassa
Aaltonen, Terhi (Jyväskylän yliopisto, 2010) -
Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma : poliittinen ohjelma taiteen ja taiteilijoiden aseman edistämiseksi
Kumpulainen, Kaisu (2006) -
Taide ja hyvä kaupunki : taiteilijatulkintoja
Ilmonen, Kari (Jyväskylän yliopisto, Chydenius-instituutti, 1994)Tutkimuksessa on selvitetty kokkolalaisten taiteilijoiden tulkintoja siitä, minkälaisessa kaupungissa he kokevat työskentelevänsä taiteilijoina. Haastattelujen kiinnekohdat liittyvät taiteen tekemisen rakenteellisiin ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.