dc.description.abstract | Tausta. Sprinttihiihdon kilpailusuorituksen palautusten aikana, ahtaiden ”varikkotilo-jen” takia, on kuntopyöräilemällä mahdollista tehostaa palautuksen aikaista aerobista aineenvaihduntaa. Tätä menetelmää ei ole aiemmin tutkittu, mutta huippuhiihtäjät ovat kuitenkin käyttäneet sitä käytännössä paljon maailmancupin kilpailuissa sekä arvoki-soissa. Sprinttiviestin vaatimuksissa korostuvat happamuuden sietokyvyn lisäksi aerobi-set ominaisuudet. Lyhyen palautumisajan vuoksi aerobisilla ominaisuuksilla on tärkeä pystyä välttämään liiallista pH:n laskua. Luonnollisesti kovan hiihtovauhdin ja kiri-kamppailujen takia sprinttiviestissä on nopeus- ja voimaominaisuuksilla suuri merkitys. Energiantuotollisesti sprinttiviesti sijoittuu lähemmäksi 5 km:n kilpahiihtoa kuin sprint-tihiihtoa. Aiempien tutkimusten perusteella 80 - 100 %:n palautumisteholla anaerobises-ta kynnyksestä on päästy parhaimpiin tuloksiin palautuksessa.
Tarkoitus. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia hiihdon sprinttiviestisuorituksen palautumista, sekä sen mahdollista nopeuttamista ja tehostamista kuntopyöräilemällä lyhyen palautuksen aikana
Menetelmät. Tutkimuksessa oli koehenkilöinä 10 kansainvälisen tai kansallisen tason mieshiihtäjää (ikä 24 ± 2 vuotta, pituus 183 ± 4 cm, paino 79 ± 5 kg, VO2max 77 ± 5 ml/kg/min ja Hb 152 ± 8 g/l). Koehenkilöt suorittivat noin viikon välein yksin hiihtäen sisähallissa (Hipposhallin 200 m:n rata) simuloidun sprinttiviestikilpailun 3 x 1000m neljän minuutin palautuksella. Toinen mittauksista suoritettiin normaaleilla palautu-mismenetelmillä ja toinen mittauksista käyttämällä palautuksen ajan kuntopyörää kol-men minuutin ajan 140-160 W:n teholla. Suoritusjärjestys menetelmien välillä satun-naistettiin. Verinäytteitä otettiin sormenpäästä ennen suoritusta, suoritusten aikana ja niiden jälkeen laktaatin, pH:n, bikarbonaatin sekä muiden verikaasumuuttujien määrit-tämiseksi. Sykettä mitattiin Polarin S610 sykemittarilla (Polar Electro OY, Kempele, Suomi) ja syketiedot tallennettiin viiden sekunnin välein.
Tulokset. Sprinttiviestisuorituksessa aika pyrittiin pitämään ensimmäisessä vedossa samana kuin ensimmäisellä mittauskerralla, sillä tämän jälkeen palautusmenetelmä vas-ta alkaa vaikuttaa. Myös toiset ajat olivat samoissa (ero 0,2 s), mutta pyörämenetelmä oli viimeisessä 1000 m:n vedossa keskimäärin 3,8 sekuntia nopeampi (ajat 163,6 s ja 167,4 s), tämä oli tilastollisesti suuntaa antava ero (p=0,085). Ero vielä korostui kirivai-heesta lasketuissa ajoissa, viimeinen 400 m kesti pyörämenetelmällä 66,7 ± 6,1 s ja juoksumenetelmällä 68,5 ± 5,6 s. Palautuksen aikaisten sykkeiden välillä oli tilastolli-sesti merkitsevä ero kahden menetelmän välillä. Pyörämenetelmässä sykkeet pidettiin korkeammalla koko palautuksen ajan kuin normaalilla palautusmenetelmällä. Pyöräme-netelmän palautussykkeet olivat erien väliltä 138 sekä 143, ja juoksumenetelmän 129 ja 131. Nämä olivat tilastollisesti merkitseviä eroja p=0,046 ja p=0,008. Laktaatti- ja pH-käyrissä ei ollut merkitseviä eroja. Kuitenkin pieni ei-merkitsevä ero oli havaittavissa viimeisen vedon jälkeisessä laktaatissa (pyörämenetelmä 13,2 mmol/L ja juoksumene-telmä 14,1 mmol/L)
Johtopäätös. Pyöräilymenetelmällä ei saatu selviä fysiologisia näyttöjä menetelmän paremmuudesta, mutta kuitenkin viimeisessä vedossa pystytään hiihtämään kovempaa tällä menetelmällä. Tämä 3,8 sekunnin ero menetelmien välillä viimeisessä 1000 m:n vedossa on ratkaisevaa huipputasolla, jossa kilpailu on todella tiukkaa. | fi |