Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorPietiläinen, Johanna
dc.date.accessioned2011-09-28T10:04:16Z
dc.date.available2011-09-28T10:04:16Z
dc.date.issued2011
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1184241
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36725
dc.description.abstractTutkielmassa tarkastellaan William ”Bill” Jefferson Clintonin toisella presidenttikaudella koko maailmaa kohahduttaneesta seksiskandaalista seurannutta virkasyytekeskustelua Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa syksyllä 1998. Virkasyytekeskustelu edustaa kokonaisuudessaan skandaalipolitiikkaa, jossa tieto on nopeasti jokaisen saatavilla, ja jolloin jokainen amerikkalainen saattoi muodostaa mielipiteensä asiasta samaan aikaan kuin edustajainhuoneen jäsenetkin. Virkasyytteen kannalta keskeisimpiä keskusteluja tutkitaan poliittisen retoriikan teoriaa käyttäen, ja analysoinnin apuna käytetään erityisesti Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriaa. Pääasiallisena alkuperäislähteenä on käytetty kongressin edustajainhuoneen keskustelupöytäkirjoja, ja niiden ohella syytteiden pohjan muodostanutta, riippumattoman syyttäjän Kenneth Starrin laatimaa Starrin raporttia Clintonin epäillyistä rikoksista sekä Clintonin omaelämäkertaa ”Elämäni”. Kolmen eri alkuperäislähteen ja tutkimuskirjallisuuden tarkastelun kautta nousee esille skandaalipolitiikkaa edustanut keskusteluiden kehikko, jossa vastakkainasettelu edustajainhuoneen puolueiden välillä muodostui käytännössä itsetarkoitukselliseksi. Edustajainhuoneen virkasyytekeskustelun aikana käsiteltiin useita erilaisia teemoja monin poliittisen retoriikan keinoin, mutta toisaalta samoja asioita myös toistettiin yhä uudelleen ja uudelleen. Virkasyytekäsittelyn harvinaislaatuisuus ja selkeä toimintatavan puuttuminen näkyvät koko keskustelun ajan siinä, että perustuslain määritelmä ja tulkinta virkasyytteen arvoisista rikoksista jakoivat edustajainhuoneen kahtia. Samoin keskustelussa nostettiin esille moraaliin, arvoihin ja presidentti-instituutioon itseensä liittyviä asioita. Republikaanit esittivät presidenttiä itseään kohtaan kritiikkiä myös asioista, jotka eivät suoraan liittyneet hänen virkasyytteen perusteisiin, mutta joilla pyrittiin osoittamaan hänen epäpätevyytensä toimia presidenttinä. Näitä samoin kuin moraalikysymyksiä käytettiin myös saman syksyn edustajainhuoneen välivaalien lyömäaseina. Tutkimukseni osoittaa, että republikaanien mielestä presidentin käytöksen hyväksymisen nähtiin muodostavan uhan laillisuusperiaatteille ja moraalikäsitykselle, ja presidentin aseman väärinkäyttö oli puolestaan uhka amerikkalaiselle elämäntavalle, vapaudelle ja koko kansakunnalle. Republikaaneille presidentti-instituutio edusti arvojohtajuutta, jota puolestaan kansan enemmistö ei enää allekirjoittanut. Demokraatit vastustivat puolestaan kansan enemmistön tavoin presidentin virkasyytettä ja heidän puhunnassaan tuli esille myös virkasyytteen ja sen käsittelyn seurausten pohdinta pidemmällä aikavälillä. Demokraattien mielestä republikaanit itse muodostivat uhkan demokratialle ja kansanvallalle vaatimalla presidentin yksityiselämän käytöksestä virkasyytettä sekä kieltäytymällä kuuntelemasta ja hyväksymästä kansan enemmistön mielipidettä.
dc.format.extent123 sivua
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.otherClinton, Bill
dc.subject.otherYhdysvaltain kongressi
dc.subject.otherYhdysvaltain edustajainhuone
dc.titleMoralisointia ja uhkakuvia : presidentti Bill Clintonin virkasyytteestä käyty keskustelu Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa syksyllä 1998
dc.title.alternativePresidentti Bill Clintonin virkasyytteestä käyty keskustelu Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneessa syksyllä 1998
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011092811463
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineYleinen historiafi
dc.contributor.oppiaineGeneral Historyen
dc.date.updated2011-09-28T10:04:16Z
dc.rights.accesslevelrestrictedAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi3033
dc.subject.ysoskandaalit
dc.subject.ysoretoriikka
dc.subject.ysopolitiikka
dc.subject.ysopuolueet
dc.subject.ysopresidentit
dc.subject.ysomoraali
dc.subject.ysoYhdysvallat
dc.rights.accessrightsAineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema.fi
dc.rights.accessrightsThis material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation.en


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot