"Suru on kuin suljettu huone" : 9. luokkalaisten nuorten käsityksiä surusta
Enemmistö nuorista voi hyvin, mutta joillekin ongelmat kasautuvat. Erityisesti mielenterveyteen tulisi kiinnittää huomiota, sillä lapsuuden ja nuoruuden vaikeat tapahtumat voivat vaikuttaa aikuisiän psyykkiseen hyvinvointiin. Tunnetaidot sisältävät osaamista, joilla mielenterveyttä ja hyvinvointia voidaan parantaa. Ne auttavat myös vaikeiden tunteiden ja elämäntapahtumien käsittelyssä. Suomen Mielenterveysseura toteutti vuosina 2006 – 2009 Osaan ja kehityn -hankkeen, jonka tavoitteena oli lasten ja nuorten mielenterveysosaamisen kehittäminen. Hankkeessa tuotettiin mielen hyvinvoinnin opetuskokonaisuus 7 – 9-luokkien terveystiedon opetukseen.
Tässä tutkimuksessa keskityttiin surun opetukseen sekä nuorten surukäsityksiin. Surua käsitelleiden oppituntien jälkeen hankkeessa mukana olleista kouluista kahden yhdeksännen luokan oppilaat kirjoittivat yhteensä 37 ainekirjoitusta suru-teemaan liittyen. Kirjoitukset analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.
Aineiston analyysi osoitti, että nuoret lähestyivät surua ulko- tai omakohtaisena surukokemuksena. Yleisimpiä surunaiheita olivat vanhempien avioero, läheisen kuolema, vakava sairastuminen tai oman seurustelusuhteen päättyminen. Surua kuvattiin psyykkiseksi mielipahaksi, joka tunteena on universaali, mutta kokemuksena subjektiivinen ja yksilöllinen. Suru eteni yleensä kaarimaisesti, ei niinkään vaihemallien mukaan. Suruun liittyvä alkushokki kuitenkin mainittiin. Osalle suru jäi osaksi elämää, osa koki surulla olevan selkeä päätepiste. Surusta selviytymiseen nuoret mainitsivat useita keinoja, kuten surukokemuksesta puhuminen, surun ilmaiseminen ja pahan olon purkaminen. Itku koettiin surun ilmentäjänä ja surua helpottavana käsittelykeinona. Tärkeämmiksi tukijoiksi koettiin vanhemmat tai läheiset ystävät. Myös ammattiapuun suhtauduttiin melko myönteisesti.
Tutkimuksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää koulun terveystiedon opetuksessa, sekä kouluterveydenhuoltoa suunniteltaessa. Huomiota tulisi kiinnittää myös surevan nuoren kohtaamiseen koulumaailmassa. Nuoret kokivat, ettei koulussa ollut tilaa surulle, eikä surevan tarpeita osattu huomioida. Yhteydet tärkeisiin avun tarjoajiin, kuten koulupsykologiin koettiin olemattomiksi. Yhteyksiä tulisi vahvistaa, jotta apua tarvitseva oppilas ei jäisi yksin surun kanssa.
...
Alternative title
9. luokkalaisten nuorten käsityksiä surustaMetadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Ajattelin myönteisesti luistelemisesta ja lopulta se menikin hyvin." : tutkimus 7.-luokkalaisten nuorten selviytymistaidoista
Pekkarinen, Taija-Kaisa; Pulkkinen, Sanna-Mari (2015)TIIVISTELMÄ Pekkarinen, Taija-Kaisa ja Pulkkinen, Sanna-Mari. 2015. ”Ajattelin myönteisesti luistelemisesta ja lopulta se meni hyvin.” – Tutkimus 7.-luokkalaisten nuorten sel-viytymistaidoista. Kasvatustieteen pro ... -
Nuorten mielenterveyteen liittyvä oireilu ja perheen vuorovaikutus : WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia
Miettinen, Maria (2021)Mielenterveys on ihmisen kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ehdottoman tärkeää. Nuorten mielenterveyteen liittyvä oireilu on yleistä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Mahdollisia mielenterveyteen ... -
Opettajien kokemuksia lasten tunteiden säätelyn taitojen tukemisesta varhaiskasvatuksessa Tunnerobotti-materiaalin avulla
Lehtola, Hanna; Damskägg, Roosamaria (2021)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opettajien kokemuksia tunteiden säätelyn taitojen opettamisesta varhaiskasvatuksessa Mieli Ry:n tuottaman Tunnerobotti-materiaalin avulla. Tutkimuksessa selvitetään, minkälaisia ... -
Yläkoulun opettajien käsityksiä ja kokemuksia nuorten mielenterveyden edistämisestä koulussa
Karisto, Roosa (2021)Pro gradu -tutkielmassa käsitellään yläkoulun opettajien käsityksiä ja kokemuksia nuorten mielenterveyden edistämisestä koulussa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä asioita yläkoulun opettajat pitävät tärkeinä ...