Show simple item record

dc.contributor.authorPesu, Laura
dc.date.accessioned2011-07-27T09:54:40Z
dc.date.available2011-07-27T09:54:40Z
dc.date.issued2010
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1180656
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/36514
dc.description.abstractTutkimuksessa tarkasteltiin useiden eksistentiaalisten kokemusten yhteyttä toisiinsa sekä niiden merkityksellisyyttä hyvinvoinnin kolmen osa-alueen - sosiaalisen, subjektiivisen ja psykologisen hyvinvoinnin - sekä masentuneisuuden kannalta keski-ikäisillä. Eksistentiaalisiin kokemuksiin sisältyivät henkinen merkitys, elämänkatsomus, elämän tarkoituksellisuus, elämän pohdinta ja uskonnon tärkeys. Tutkittiin myös, onko hyvinvoinnin ja masentuneisuuden kannalta merkitystä sillä, jos ihmisen elämänkatsomus on uskonnollinen, ei-uskonnollinen tai jos elämänkatsomusta ei ole lainkaan. Sukupuolten välisten erojen selvittämiseksi analyysit tehtiin erikseen naisille ja miehille. Tutkimus perustui Lea Pulkkisen vuonna 1968 aloittamaan Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen 50-vuotiailta tutkittavilta kerättyyn aineistoon, johon kuului 144 miestä ja 127 naista. Tulokset osoittivat, että naisilla eksistentiaaliset kokemukset, lukuun ottamatta elämän tarkoituksellisuuden kokemusta, olivat myönteisesti yhteydessä keskenään. Miehillä kaikki eksistentiaaliset kokemukset olivat yhteydessä keskenään. Eksistentiaalisten kokemusten, hyvinvoinnin ja masentuneisuuden välillä havaittiin sekä myönteisiä että kielteisiä yhteyksiä. Elämän tarkoituksellisuuden kokemus ja elämänkatsomus olivat yhteydessä korkeampaan hyvinvointiin ja alhaisempaan masentuneisuuteen. Sen sijaan, jos ihmiset pohtivat olemassaoloa koskevia kysymyksiä paljon, heidän hyvinvointinsa oli vähäisempää ja masentuneisuutensa suurempaa. Uskonnollinen elämänkatsomus ei ollut ei-uskonnollisia elämänkatsomuksia vahvemmin yhteydessä hyvinvointiin. Uskonnollisuutta tärkeämpää hyvinvoinnin kannalta näytti olevan, jos ihmisellä oli jonkinlainen elämänkatsomus, oli se sitten uskonnollinen tai jonkin muunlainen. Tämän tutkimuksen perusteella näyttää hyvinvoinnin kannalta olevan olennaista, että ihminen on saavuttanut jonkinlaisen selkeyden suhtautumisessaan eksistentiaalisiin pohdintoihin tai on löytänyt ratkaisuja olemassaoloa koskeviin kysymyksiin esimerkiksi elämänkatsomuksen kautta. Jos taas eksistentiaaliset kysymykset ovat aktiivisesti ihmisen mielessä, se näyttää olevan yhteydessä lisääntyneeseen masentuneisuuteen.
dc.format.extent36 s
dc.language.isofin
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.subject.othereksistentiaaliset kokemukset
dc.subject.othersubjektiivinen hyvinvointi
dc.subject.otherpsykologinen hyvinvointi
dc.subject.othersosiaalinen hyvinvointi
dc.subject.othermasentuneisuus
dc.titleEksistentiaalisten kokemusten yhteys toisiinsa, hyvinvointiin ja masentuneisuuteen keski-ikäisillä
dc.typeBooken
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-2011072711187
dc.type.dcmitypeTexten
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.date.updated2011-07-27T09:55:06Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysokeski-ikäiset
dc.subject.ysomasennus
dc.subject.ysokokemukset
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysohenkinen hyvinvointi


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record