Ikäkokemuksen eri osa-alueiden ja muistin välinen yhteys keski-ikäisillä naisilla
Abstract
Niina Kankare-Anttila (2016). Ikäkokemuksen eri osa-alueiden ja muistin välinen yhteys keski-ikäisillä naisilla. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, 40 s.
Ikäkokemukseen ja muistiin liittyviä tutkimuksia on tehty muutamia, mutta aikaisempaa tutkimustietoa keski-ikäisten naisten ikäkokemuksen ja muistin yhteydestä ei ole. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ikäkokemuksen eri osa-alueiden ja muistin välillä yhteyttä keski-ikäisillä naisilla.
Tutkimuksessa käytettiin Estrogeenin yhteydet naisten lihaksiston ikääntymismuutoksiin (ERMA)- tutkimuksen aineistoa. Tässä tutkimuksessa oli 165 naista, jotka olivat 48 ̶ 55-vuotiaita. Ikäkokemuksen osa-alueita eli kronologista ikää, subjektiivista ikää sekä toiveikää kysyttiin lomakkeella. Lisäksi tutkittavat osallistuivat muistitesteihin. Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla tarkasteltiin ikäkokemuksen eri osa-alueiden ja muistitestien välistä yhteyttä. Tutkittavat ryhmiteltiin subjektiivisen iän osalta sillä perusteella, kokivatko itsensä nuoremmiksi, vanhemmiksi vai omanikäisiksi. Toiveiän osalta ryhmiä muodostettiin kaksi. Ensimmäisen ryhmän muodostivat ne, jotka toivoivat olevansa nuorempia ja toiseen ryhmään ne, jotka toivoivat olevansa vanhempia tai olivat tyytyväisiä ikäänsä. Subjektiivisen iän ikäryhmien ja muistitestien pistemäärien välisen yhteyden selvittämiseen käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia. Toiveiän ryhmien ja muistitestien pistemäärien välisen yhteyden tarkasteluun käytettiin riippumattomien otosten t-testiä.
Tulokset osoittivat, että ikäkokemuksen osa-alueilla ja muistilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Ikäkokemuksen osa-alueita tarkasteltiin nuoremmaksi tai vanhemmaksi itsensä kokeneiden välillä, eikä muistitestien pistemäärissä ollut eroja. Toiveiän osalta eroja testien pistemäärissä nuoremmaksi tai vanhemmaksi itsensä toivoneiden välillä ei ollut. Kun subjektiivisen iän ja toiveiän osalta saatuja muistitestien pistemääriä tarkasteltiin suhteessa kronologiseen ikään, ei tuloksissa ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.
Voidaan sanoa, että vaikka ihminen kokee itsensä nuoremmaksi tai vanhemmaksi, ei sillä silti ole yhteyttä parempiin tai heikompiin muistitestien tuloksiin. Se, että toivoo olevansa nuorempi tai vanhempi, ei näytä olevan yhteydessä muistitesteissä pärjäämiseen. Asiaa olisi hyvä tutkia lisää isommalla otoksella. Olisi hyvä selvittää, onko esimerkiksi vaihdevuosilla merkitystä muistitestien tuloksiin. Naisten subjektiivinen ikä ja toiveikä saattavat vaihdella vaihdevuosien aikana, joten asia tulisi jatkotutkimuksissa huomioida.
Main Author
Format
Theses
Master thesis
Published
2016
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201605242680Use this for linking
Language
Finnish