Ikäkokemuksen eri osa-alueiden ja muistin välinen yhteys keski-ikäisillä naisilla

Abstract

Niina Kankare-Anttila (2016). Ikäkokemuksen eri osa-alueiden ja muistin välinen yhteys keski-ikäisillä naisilla. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, 40 s.

Ikäkokemukseen ja muistiin liittyviä tutkimuksia on tehty muutamia, mutta aikaisempaa tutkimustietoa keski-ikäisten naisten ikäkokemuksen ja muistin yhteydestä ei ole. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ikäkokemuksen eri osa-alueiden ja muistin välillä yhteyttä keski-ikäisillä naisilla.

Tutkimuksessa käytettiin Estrogeenin yhteydet naisten lihaksiston ikääntymismuutoksiin (ERMA)- tutkimuksen aineistoa. Tässä tutkimuksessa oli 165 naista, jotka olivat 48 ̶ 55-vuotiaita. Ikäkokemuksen osa-alueita eli kronologista ikää, subjektiivista ikää sekä toiveikää kysyttiin lomakkeella. Lisäksi tutkittavat osallistuivat muistitesteihin. Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla tarkasteltiin ikäkokemuksen eri osa-alueiden ja muistitestien välistä yhteyttä. Tutkittavat ryhmiteltiin subjektiivisen iän osalta sillä perusteella, kokivatko itsensä nuoremmiksi, vanhemmiksi vai omanikäisiksi. Toiveiän osalta ryhmiä muodostettiin kaksi. Ensimmäisen ryhmän muodostivat ne, jotka toivoivat olevansa nuorempia ja toiseen ryhmään ne, jotka toivoivat olevansa vanhempia tai olivat tyytyväisiä ikäänsä. Subjektiivisen iän ikäryhmien ja muistitestien pistemäärien välisen yhteyden selvittämiseen käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia. Toiveiän ryhmien ja muistitestien pistemäärien välisen yhteyden tarkasteluun käytettiin riippumattomien otosten t-testiä.

Tulokset osoittivat, että ikäkokemuksen osa-alueilla ja muistilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Ikäkokemuksen osa-alueita tarkasteltiin nuoremmaksi tai vanhemmaksi itsensä kokeneiden välillä, eikä muistitestien pistemäärissä ollut eroja. Toiveiän osalta eroja testien pistemäärissä nuoremmaksi tai vanhemmaksi itsensä toivoneiden välillä ei ollut. Kun subjektiivisen iän ja toiveiän osalta saatuja muistitestien pistemääriä tarkasteltiin suhteessa kronologiseen ikään, ei tuloksissa ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

Voidaan sanoa, että vaikka ihminen kokee itsensä nuoremmaksi tai vanhemmaksi, ei sillä silti ole yhteyttä parempiin tai heikompiin muistitestien tuloksiin. Se, että toivoo olevansa nuorempi tai vanhempi, ei näytä olevan yhteydessä muistitesteissä pärjäämiseen. Asiaa olisi hyvä tutkia lisää isommalla otoksella. Olisi hyvä selvittää, onko esimerkiksi vaihdevuosilla merkitystä muistitestien tuloksiin. Naisten subjektiivinen ikä ja toiveikä saattavat vaihdella vaihdevuosien aikana, joten asia tulisi jatkotutkimuksissa huomioida.

Niina Kankare-Anttila (2016). The connection between age experience and memory with middle aged women. Institute of Health Sciences, University of Jyväskylä, Gerontology and Public Health Master's Thesis, 40 p.

The purpose of this study was to research the link between the different areas of age experience and memory among middle aged women. The study used Estrogen regulation of muscle apoptosis (ERMA) – research materials, which began to be collected in 2015. This study examined data on 165 women between 48 ̶ 55 years of age.

The participants completed a questionnaire, which included questions regarding their chronological age, subjective age and the desired age. In addition, the participants took part in cognitive memory tests. Pearson correlation coefficient were used in the analyzing the connection between age experience and memory tests. Participants were grouped by subjective age and desired age. There were three groups in subjective age: Those, who feel younger or older or were satisfied with their age. There were two groupings of desired age: Those who hoped to be younger or those who were satisfied with their age or hoped to be older. One-way ANOVA and independent sample t-test were used to evaluate for a connection between different parts of age experience and the memory tests scores.

The results showed that age experience and memory are not connected. There were no differences between younger or older participants’ ages and memory tests scores. Also there were no differences in test scores between younger or older desired ages. There were no statistically significant differences when memory test scores obtained by the subjective age and desired age were examined in relation to chronological age.

Based on the results of this study, it can be said that regardless of whether the participants feel younger or older, there seem to be no connection to higher or lower memory test results. Participants who hoped to be younger or older than they are, does not appear to be related to how well they managed in memory tests. It would be good to explore more this with a bigger sample. Women´s subjective age and desired age could vary for example during menopause, so it would be important to note this in further research.